Joacim Viljamaa, 22, tietää, mitä on elää köyhyydessä lapsena. Järjestöjen tarjoamalla avustuksella on ollut siksi hänelle suuri merkitys.
Viljamaa sai vuosia sitten avustuksen, jonka turvin hän pystyi hankkimaan musiikin tekoon käyttämänsä ipadin.
– Laite mahdollisti sen, että pystyn tekemään paperille kirjoitetusta jutusta konkreettisen biisin, hän selventää.
Nyt Viljamaa onkin nouseva räp-artisti.
Joacim Viljamaa on kotoisin kahden tuhannen asukkaan pikkukylästä, Peräseinäjoelta.
Hän puhui ensimmäisen kerran vähävaraisuudestaan julkisesti, kun artisti Pyhimys kutsui hänet vierailemaan Vain elämää-ohjelman jouluspesiaaliin kolme vuotta sitten.
Joacim Viljamaa uupui ensin nuorella iällä saamansa huomion seurauksena.
Häneltä on ensi vuonna tulossa toinen albumi.
Joacim Viljamaan perheelle annettiin aikanaan Suomen Punaisen ristin Hyvä Joulumieli-lahjakortti ja he saivat apua myös muista joulukeräyksistä.
– Sain jouluna esimerkiksi kivan lego-paketin ja se oli minulle todella tärkeää.
Joacim Viljamaa on kokenut nuoreen ikäänsä nähden paljon. Teini-ikäisenä hän sairasti pehmytkudossyövän.
Kun hän kahdeksan vuotta sitten sairastui, yhtäkkiä kaikki kotikyläläiset heräsivät auttamaan, hän muistaa.
– Kun julkaisin ensimmäisen biisini, huomasin pystyväni sillä tukemaan muita syöpää sairastaneita nuoria. Sain laulusta paljon palautetta ja tajusin, että pystyn kääntämään huonoja juttujani hyväksi, hän kertaa.
Viljamaa muutti syksyllä tyttöystävänsä kanssa Tampereelle.
– Ensimmäisinä kuukausina yritin säästää ihan jokaisesta asiasta kunnes tajusin, että hetkinen, meillähän riittää rahat. Voimme elää ihan normaalisti, hän toteaa.
Varattomuudesta ja erilaisista vaatteista kiusataan aina
Joacim Viljamaa ei kaikesta kokemastaan huolimatta muistele kotipaikkaansa pahalla. Ei, vaikka tuli tietysti perheen varattomuuden ja kirpputorivaatteiden takia kiusatuksi.
– Koko musiikkihomma lähti siitä, kun purin koulun jälkeen kotona tunteita, mitä kiusaaminen aiheutti. Minua otti ihan sairaasti päähän ja kuuntelin siihen aikaan aggressiivista räppiä, esimerkiksi Eminemiä, hän kertoo.
Joacim alkoi kirjoittaa aggressiivisia räppejä samalla tyylillä omista kiusaajistaan.
Joacimin viimeisin biisi, jonka hän on tehnyt kolmen muun nuoren räppärin kanssa, on mukana Joulupuu-hyväntekeväisyyskeräyksessä.
Biisistä menee kaikki tuotot kiusaamisen vastaiseen työhön.
– Olisi varmaan ollut myös kiva elää normaali huoleton lapsuus, hän toteaa.
Joacim Viljamaa valmistuu huomenna, perjantaina Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta musiikkituotannon ammattitutkintoon lauluntekijäksi.
Kaikki eivät tule nähdyiksi avuntarvitsijoina
Köyhyystutkija Anna-Maria Isola Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta näkee tässä ajassa ison joukon rahavaikeuksien syvenemistä.
– Yhä suuremmalla osalla suomalaisista on kokemus, että joutuu tinkimään monesta asiasta. Meillä kaikilla on vähän vähemmän rahaa nykyään, Isola sanoo.
Köyhyyttä aiheuttavat inflaatio, ostovoiman pieneneminen ja sosiaaliturvan leikkaukset, Isola näkee.
– Vähävaraisille tulee todella tarpeeseen kaikki ne lahjat ja hyväntekeväisyys, mitä ihmiset haluavat antaa, tutkija tietää.
Tutkijan mukaan hyväntekeväisyys ei ole ennen kuulunut hyvinvointivaltioon siinä määrin, mitä se on viime vuosina alkanut kuulua.
Hän pitää ongelmallisena sitä, että hyväntekeväisyys ei saavuta kaikkia.
– On heitä, jotka eivät osaa hakea lahjoituksia tai eivät tule nähdyiksi avuntarvitsijoina, Isola toteaa.
Uusi ilmiö tutkijan mukaan on myös se, että aiemmin valtakunnallisina toimivien hyväntekeväisyysjärjestöjen lisäksi nyt esimerkiksi harrastusrahoja kerätään ja avustuksia jaetaan enemmän myös paikallisesti.
Harrastustoiminnan kautta löytyi Samuel Karlssonille työ
Vantaalaisella Mikkolan koululla joukko alakoululaisia poikia ja tyttöjä kirmaa koulun yhteydessä toimivan Icehearts-järjestön tiloihin.
Icehearts on Vantaalta 1990-luvulta lähtien useisiin Suomen kaupunkeihin laajentunut lasten ja nuorten harrastusjärjestö.
Joukkueurheilutoimintaan ja sosiaalisiin taitoihin painottava järjestö toimii pääosin kaupunkien- ja lahjoitusrahoitusten turvin.
Mikkolan koululla lapset ottaa vastaan 27-vuotias kasvattaja Samuel Karlsson. Hän on Icehearts-kasvatti itsekin.
Samuel Karlssonilla on kasvatettavanaan ensimmäinen oma Icehearts-joukkue.
Lapset ovat nyt kakkos- ja kolmasluokkalaisia.
Icehearts etsii riveihinsä tukea tarvitsevia lapsia jo esikoulusta. Tarkoitus on, että lapsi jatkaa mukana Iceheartsissa 18-vuotiaaksi asti.
Samuel Karlssonin puheissa vilahtelee vähän väliä hänen oma kasvattajansa ja esikuvansa Vellu eli Veli-Pekka Kilpala.
– Vellu juttelin minun äitini kanssa ja siitä se sitten lähti, Karlsson muistelee.
Samuel Karlsson halusi olla kuin Vellu
Samuel Karlsson kertoo olevansa lähtöisin pienituloisesta helsinkiläisperheestä. Iceheartsissa hän pääsi pelaamaan jalkapalloa, maksuttomille kesäleireille ja jopa ulkomaille.
– En ikinä ajatellut, millä tämä toimii tai mitä tämä on. Minä vain tykkäsin olla joukkueessa ja meillä oli hauskaa.
Ainoastaan kerran Karlsson muistaa jonkun ikätoverin sanoneen, että sinä pelaat siinä ”sossujengissä”.
Karlssonille on jäänyt omasta Icehearts-joukkueestaan kavereita näihin päiviin asti. Hän pääsi myös oppisopimuksen kautta unelma-ammattiinsa, järjestön kasvattajaksi.
Karlssonin kohdalla tämä tie olikin paras vaihtoehto, koska hän kertoo kärsineensä koko kouluaikansa oppimis- ja keskittymisvaikeuksista.
– Omasta kokemuksestani tiedän, että kaltaisilleni oppisopimusmahdollisuuksia pitäisi olla enemmän.