Ihmisten hätä näkyy nyt vuokramarkkinoilla, sanoo asuntosijoittaja Jorma Kastinen

Myyrmäki ei ole Vantaan puhtoisin lähiö. Asuntosijoittajalle se voi kuitenkin olla hyvinkin houkutteleva kohde.

Jorma Kastinen sijoittaa vain uudisrakennuksiin, koska silloin huoltotöitä ja -kuluja on vähemmän. Video: Antti Kolppo / Yle
  • Sannika Michelsson

Asuntomarkkinoilla tapahtuu: asuntorakentaminen on jumissa, ja vaikka korkotasot ovat maltillisessa laskussa, asumiskustannuksiin saatavat tuet vähenevät. Harvalla on juuri nyt ylimääräistä rahaa.

Toisaalta tällaisessa tilanteessa sijoittaminen on todennäköisemmin kannattavampaa. Asuntosijoitusta harkitsevalle lähiö voi ehkä hieman yllättäen olla hyvä kohde, kertovat Ylen haastattelemat asiantuntijat.

Otetaan esimerkiksi Vantaan Myyrmäki, jonka postinumeroalueella on tätä juttua kirjoitettaessa tarjolla vuokralle noin 100 yksiötä ja noin 150 kaksiota. Se on paljon, vaikka alueen asuntokanta onkin suuri ja viime vuosina ennestään vain kasvanut.

Myyrmäki ei ole maineensa puolesta parhaimmasta päästä, ongelmia on ja ne ovat yleisesti tiedossa.

Alueella on kuitenkin lähes kaikki mitä asuntosijoittaja voi toivoa. Erinomaisten liikenneyhteyksien lisäksi Myyrmäessä on runsaasti luontoa ja palveluita, liikunta ja kulttuuri mukaan lukien.

Yleinen hintataso on myös sellainen, että lähiössä sijoittaja voi päästä asuntoon kiinni selvästi helpommin, kuin kaupunkien keskustoissa.

Asuntosijoittamisen alkuun voi päästä Suomessa jopa 3 000 euron käsirahalla. Ylen Sijoittajat-sarjasta tuttu Noora Kuisma kuitenkin suosittelee jotain muuta.

Millä summalla pääsee asuntosijoittamisen alkuun?

Lähiöiden maine

Perinteisissä lähiöissä asuntosijoittajaa voi epäilyttää ainakin rakennuskannan peruskorjausikä sekä vuokralaisten sosiaalinen tilanne ja maksukyky.

Asuntosijoittaja Katja Savolainen on Suomen Vuokranantajien hallituksen jäsen. Hänellä on miehensä kanssa toistakymmentä sijoitusasuntoa eri puolilla Suomea.

Katja Savolainen, Suomen vuokranantajat ry:n hallituksen jäsen.
Katja Savolainen aloitti asuntosijoittamisen pienestä yksiöstä Turun keskustassa parikymmentä vuotta sitten. Viimeisin hankinta on viime syksyltä Vantaan Myyrmäestä. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Viime vuosina he ovat hankkineet asuntoja muun muassa Vantaalta ja Myyrmäestä.

– Olen itsekin vantaalaisesta lähiöstä kotoisin ja siellä on hyvä ja turvallista asua. Ei kaikkien tarvitse, eivätkä kaikki haluakaan asua kaupungin ydinkeskustassa.

Kansalaisuus tai etninen alkuperä ei vaikuta Savolaisen vuokralaisvalintoihin. Yhteisen kielen puuttuessa mukaan tulee tulkki, jonka välityksellä käydään läpi kodinkoneiden toiminta, taloyhtiön säännöt ja vuokrasopimus.

Asunnon kuntokaan ei ole Savolaiselle ongelma.

– Tykkään remontoida itse mahdollisimman pitkälti. Vain kylpyhuoneen remontin jätän taloyhtiölle.

Vertailussa joka vuoden Q2 eli ajanjakso huhti-kesäkuu.. Yksiöiden hinta on noussut hieman nopeammin kuin kaksioiden. Yksiön hinta oli vuonna 2015 19 euroa ja 24 senttiä neliömetriltä. Tänä vuonna 2024 vastaava luku oli 24 euroa ja 15 senttiä.Lähde: Tilastokeskus

Onko oikea aika

Juttua varten haastateltiin yli kahtakymmentä Myyrmäkeen sijoittanutta asunnonomistajaa, jotka juuri nyt etsivät uutta vuokralaista.

Suurin osa kertoi törmänneensä vaikeuksiin sopivien vuokralaisten löytämiseksi viimeisen vuoden aikana.

Muutamat sijoittajat harkitsivat viime syksynä asuntojensa myyntiä, mutta huomasivat sen olevan taloudellisesti vielä huonompi vaihtoehto. Moni oli hankkinut asuntonsa kalliilla ennen 2020-lukua.

Jorma Kastinen on sijoittanut asuntoihin muun muassa pääkaupunkiseudulla jo parikymmentä vuotta. Yleinen taloudellinen epävarmuus näkyy vuokra-asunnon hakijoissa.

– Yhteiskunnan tilanne näkyy siinä, että Kelan tuilla maksavia tulijoita olisi paljon. Se on surkeaa, ettei ihminen omalla työllään pysty vuokraa maksamaan. Jotain mätää on silloin jossain. Kyllä ihmisten hätä näkyy nyt.

Monilla Myyrmäkeen sijoittaneista on asuntoja myös muualla Vantaalla, pääkaupunkiseudulla ja eri puolilla Suomea. Vaikeuksia vuokralaisten löytämisessä on heidän mukaansa ollut viime aikoina muuallakin.

Savolainen kertoo Suomen Vuokranantajien tekemästä selvityksestä, jonka mukaan asuntosijoittajat ovat sijoittajista varovaisimpia. Asuntosijoitus on suhteellisen matalariskistä, joskin matalavoittoistakin moniin muihin sijoituskohteisiin verrattuna. Pikavoittoja etsitään muualta.

– Tämä on perusluonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa, Kastinenkin toteaa.

Jorma Kastinen siivoaa  sijoitusasuntonsa hellaa Vantaan Louhelassa.
Jorma Kastisen mukaan vuokralaisen vaihtuessa joutuu aina pesemään vähintään uunin, lieden ja pesuhuoneen lattiakaivon. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Lähiöstä saa kassavirtaa

Jorma Kastisen mielestä oleellisinta asuntosijoittamisessa on valita, tavoitteleeko sijoituksen arvonnousua vai tasaista tuloa.

Jos tavoitteena on sijoituksen arvonnousu, se on todennäköisempää, jos ostaa kalliimman asunnon keskustan alueelta. Tämä johtuu siitä, että tietyillä alueilla arvonnousu on historiallisesti nopeampaa ja varmempaa. Tällöin hankintahinta on kuitenkin suurempi ja siksi käteen jäävä vuokratulo on suhteessa pienempi.

Sen sijaan ostamalla halvemman asunnon lähiöstä, vaikkapa Myyrmäestä, voi vuokratuloista syntyä tasainen ja suhteessa kannattavampi kassavirta. Toisaalta asunnon myyntiarvo ei lähiössä välttämättä nouse juurikaan, vaikka aikaa kuluisi kymmenenkin vuotta.

Ylen Sijoittajat-sarjan Noora Kuismakin on kääntänyt katseensa Vantaan lähiöihin – Myyrmäki on tuttua aluetta.

Noora Kuisma: "Jos tavoittelee kassavirtaa, lähiöt ovat erinomaisia sijoituskohteita"
Ylen Sijoittajat-sarjan Noora Kuisma: ”Kassavirtaa saa sijoittamalla lähiöön.”