Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kävelijä ylittää suojatien Turun tuomiokirkon tuntumassa. Ensimmäinen auto pysähtyy antamaan hänelle tilaa, mutta viereisellä kaistalla auto jatkaa matkaansa pysähtymättä.
Syntyy niin sanottu giljotiini.
– Siinä tuli yksi, huutaa Varsinais-Suomen ely-keskuksen liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang.
Suomessa on vähintään satoja suojateitä, joiden turvallisuudessa olisi petrattavaa, arvioi Klang.
Tyypillisesti suojatien turvallisuutta heikentävät huono valaistus ja puutteelliset tai huonosti näkyvät liikennemerkit. Vaaratilanteita voivat aiheuttaa myös useat ylitettävät kaistat, näköesteet ja esimerkiksi suojatien sijaitseminen mutkassa.
Iso riskitekijä on tietysti myös suojatien ylittävän autoliikenteen nopeus.
Jaakko Klang kuuluu Satakunnan ja Varsinais-Suomen liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntaan. Se tutkii kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ja antaa ehdotuksia turvallisuuden parantamiseen.
– Löydämme aina parannettavaa myös liikenneympäristöstä, vaikka onnettomuuden pääriski olisi muualla, Klang sanoo.
Suojatieonnettomuudet vähentyivät vuosia, mutta kehitys näkyy taittuneen
Jalankulkijoiden turvallisuus on parantunut 2000-luvulla. Onnettomuustietoinstituutin (OTI) tilastoista näkyy, että varsinkin viime vuosikymmenen loppuun tultaessa onnettomuudet vähenivät selvästi.
Jalankulkijoiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä on vakiintunut vuositasolla parinkymmenen tuntumaan.
Suojateillä on kymmenen viime vuoden aikana kuollut onnettomuuksissa 1–10 jalankulkijaa vuosittain, kun pahimpina vuosina kuolemia on ollut jopa 17.
Vuoden 2019 jälkeen hyvä kehitys näyttää tosin pysähtyneen, huomauttaa OTI:n liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola.
– Alle kymmenen on sen verran pieni lukema, että satunnaisvaihtelun takia on vaikea sanoa, mihin suuntaan turvallisuus on viime vuosina kehittynyt, Sihvola sanoo.
Vuoden 2024 tarkkaa tilastoa ei vielä ole, mutta OTI:sta saatujen ennakkotietojen perusteella suojatiekuolemia sattui viime vuonna ainakin neljä.
– Vakavat suojatieonnettomuudet ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa selvästi. Keskeisin muutos on ollut taajamien nopeusrajoitusten laskeminen, arvioi liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang.
Suojateiden turvallisuutta voi parantaa myös rakenteellisilla muutoksilla. Tällaisia ovat saarekkeet, hidasteet, tien kaventaminen suojatien kohdalla sekä valaistuksen parantaminen.
Videolla turkulaiset kertovat, mitä mieltä he ovat suojateiden turvallisuudesta.
Myös suojatien poistaminen on vaihtoehto
Varsinkin taajamissa suojateitä voi olla lyhyellä matkalla useita.
Vaarallisia suojateitä on myös poistettu, ja toisaalta uusien suojateiden rakentamista harkitaan aina hyvin tarkkaan.
Suojateitä saattaa olla esimerkiksi maanteillä hankalissa paikoissa, kuten mutkissa, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang kertoo. Jos tällaisella suojatiellä ei ole juuri käyttäjiä, tulisi vähintään harkita suojatien siirtämistä parempaan paikkaan.
– Nykykriteereillä riskialtiskin suojatie antaa kävelijälle signaalin, että se on turvallinen. Tällaisessa tilanteessa poistaminen on vaihtoehto, Klang huomauttaa.
Poliisitarkastaja Tuomo Katajisto Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueelta arvioi, että suojateiden vähentäminen saattaisi helpottaa autoilijan taakkaa: harvemmassa olevat suojatiet olisi helpompi huomata ja huomioida.
– Meillä on aika paljon suojateitä, ja ehkä se osaltaan aiheuttaa suojateiden inflaatiota, Katajisto pohtii.
Hän kuitenkin muistuttaa, että autoilijan velvollisuus on antaa jalankulkijalle suojatiellä esteetön kulku.
– On sitkeä käsitys, että se on pelkästään kohteliasta. Tosiasiassa se on ehdoton liikennesääntö.