Sisäministeriö on asettanut lakihankkeen niin sanotun käännytyslain voimassaolon jatkamiseksi. Sisäministeriö kertoo asiasta tiedotteessa. Nykyisellään rajaturvallisuuslaki on voimassa tämän vuoden heinäkuun 22. päivä saakka.
Laissa säädetään edellytyksistä, joilla Suomi voi rajoittaa kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista Suomen rajalla. Lain tarkoitus on torjua sitä, että vieras valtio pyrkisi vaikuttamaan Suomeen maahantulijoita hyväksikäyttäen.
Lakia ovat kritisoineet etenkin oikeusoppineet. Sen on katsottu olevan ristiriidassa muun muassa EU-oikeuden ja kansainvälisten säädösten kanssa.
Suomen ja Venäjän maarajan rajanylityspaikat ovat olleet suljettuina jo vuoden 2023 joulukuusta eli yli vuoden, ja kansainvälisen suojelun hakeminen on keskitetty Suomen ulkorajoilla oleville lento- ja vesiliikenteen rajanylityspaikoille. Raja on kiinni toistaiseksi.
Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) toteaa Ylelle, että näköpiirissä ei ole, että Suomi avaisi itärajan.
– Tilanne ei ole muuttunut mihinkään eli mikäli rajaa avataan, niin ihmisiä tullaan päästämään rajalle ilman asianmukaisia matkustusasiakirjoja, Rantanen sanoo.
Rantanen pitää järkevänä, että rajaturvallisuuslakia jatkettaisiin yhdellä vuodella.
Itärajan turvallisuustilanne on Rantasen mukaan jännitteinen, mutta vakaa. Sisäministeriön tiedossa ei ole turvapaikanhakijoiden keskittymistä Venäjän puolella, mutta Rantasen mukaan tilanne voi muuttua hyvin nopeasti.
Lain voimassaolon jatkamista koskeva lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa.
Ainakin vasemmistoliitto aikoo äänestää vastaan
Suurimman oppositiopuolue SDP.n puheenjohtaja Antti Lindtman kirjoittaa viestipalvelu X:ssä toivovansa hallituksen keskustelevan rajaturvallisuuteen liittyvistä esityksistä jo valmistelun aikana opposition kanssa.
– Rajan turvallisuudesta huolehtiminen kaikissa oloissa on edelleen yhtä ajankohtaista kuin vuosi sitten. Tulemme käsittelemään mahdolliset hallituksen esitykset vastuullisella tavalla, Lindtman muotoilee.
Kun käännytyslaista äänestettiin eduskunnassa heinäkuussa sitä vastusti oppositiopuolueista vasemmistoliitto ja vihreät. Vastaan äänesti myös kuusi SDP:n kansanedustajaa sekä hallituspuolue RKP:n Eva Biaudet.
Kahden kolmasosan enemmistön vaatinut poikkeuslaki hyväksyttiin tuolloin äänin 167–31.
Hallituksen suunnitelmalle ei ole luvassa tukea tälläkään kertaa ainakaan vasemmistoliitosta. Puolue äänesti lakia vastaan edellisellä kerralla ja aikoo toimia niin myös jatkoaikaa haettaessa, eduskuntaryhmä tiedottaa.
– Käännytyslaki on räikeästi EU-oikeuden ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten vastainen, eikä vasemmistoliitto voi sitä hyväksyä, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) linjaa.
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Oras Tynkkysen mukaan käännytyslain ongelmia ei ole saatu ratkaistua ja siksi vihreät äänestävät lakia vastaan.
Sisäministeri Mari Rantanen vastaa opposition kritiikkiin sanomalla, että rajaturvallisuuslaki on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella ja eduskunnan selkeällä enemmistöllä.
Muokattu 9.1.2025 kello 17:20: Lisätty Sanna Palon ja vihreiden kommentit.
Muokattu 9.1.2925 kello 18:00: Lisätty Mari Rantasen kommentit.