Uusi juttu -niminen mediatulokas alkaa julkaista sisältöjä keskiviikosta alkaen.
Yle tapasi päätoimittaja Olli Seurin Uuden jutun toimituksessa Helsingin Vallilassa muutamaa päivää aiemmin.
– Tunnelma on toiveikas ja innostunut mutta toki myös jännittynyt, Seuri myöntää.
Uusi juttu julkaisee arkipäivisin muutaman syventävän jutun, uutispodcastin sekä uutiskoosteen. Se on tekijöiden mukaan paketti, jonka voi kuluttaa päivän aikana alusta loppuun. Uusi juttu ei tee monista medioista tuttua jatkuvaa uutisvirtaa.
– Pidämme ihmiset kärryillä siitä, mikä on olennaista. Lisäksi tarjoamme elämyksiä ja syventävää analyysia, Seuri lupaa.
Katso videolta, mitkä kolme asiaa erottavat päätoimittajan mukaan Uuden jutun muista medioista.
Sanna Marin ja Riikka Purra ilmoittautuivat ennakkotilaajiksi
Uuden jutun toimitus koostuu paristakymmenestä kokeneesta toimittajasta. Ihmisiä on rekrytoitu muun muassa MTV:ltä, Yleltä, Helsingin Sanomista ja viestintätoimistoista. Toimituspäällikkönä on Long Play -verkkomedian kulttuuritoimituksesta Uuteen juttuun siirtynyt Sonja Saarikoski.
Jutut käsittelevät politiikkaa ja yhteiskuntaa, ajankohtaisia asioita ja kulttuuriakin – Uuden jutun omalla äänellä ja taustoittaen, kuten Seuri luonnehtii. Uusi juttu pyrkii välttämään kohujen luomista ja irrallisiksi jääviä rasahduksia.
– Aiheina ei ole tässä ja nyt -murroksia, kuten että Trump haluaa Grönlannin, vaan enemmän sitä, mitä kaikkea siellä taustalla tapahtuu.
Uusi juttu on startup-media, joka sai huomiota jo viime syksynä, kun joukkorahoituskampanja ylsi tavoitteeseensa neljässä päivässä.
Muista erottuvaksi brändätty palvelu keräsi siinä ajassa taakseen 5 000 suomalaista. Nyt kun toiminta on kunnolla alkamassa, maksavia asiakkaita on yli 11 000.
Tunnettuja ennakkotilaajia ovat muun muassa ex-pääministeri Sanna Marin sekä nykyinen valtiovarainmisteri Riikka Purra.
Tilaajien lisäksi Uutta juttua rahoittaa tanskalainen mediayhtiö Zetland.
– Olemme huippuhyvässä tilanteessa. Kuinka monella startupilla on yli puolet toimintamenoista katettuna siinä vaiheessa, kun tuotetta ei ole vielä julkaistu, Seuri kysyy.
Uusi juttu pitää kohderyhmänään kaikkia suomalaisia. Tämänhetkisistä tilaajista kuitenkin noin 40 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla.
– Yleisö on pikkuisen painottunut etelään, mutta niinhän se on millä tahansa valtakunnallisella journalistisella medialla.
Eräs lukijoita harhaanjohtava jippo ärsyttää ihmisiä todella paljon
Uutta juttua on markkinoitu raflaavilla väitteillä ja lupauksilla. Media on kuulemma rikki, ja vastaus on Uusi juttu. Erikseen kerrotaan, että klikkiotsikoita ei ole tulossa, ikään kuin ne olisivat kaikille muille medioille leimallisia.
Seurin mukaan taustalla vaikuttavat lukuisat keskustelut tavallisten kansalaisten ja sidosryhmien kanssa. Uusi juttu teetti myös markkinatutkimuksen, jonka tulokset on yleistettävissä koko väestöön.
Tutkijataustaisena toimittajana Seuri perehtyi huolella aineistoon.
– En valinnut lähteä perustamaan uutta mediaa sen takia, että haluaisin puhua klikkiotsikoista tai muuttaa otsikointia Suomessa. Sehän on yksi hyvin pieni asia. Mutta kaikki aineisto osoittaa siihen suuntaan, että ne ärsyttävät ihmisiä todella paljon.
Käytännössä klikkiotsikko-sanaan kiteytyy Seurin mukaan ihmisten tyytymättömyys tarjolla olevaan uutisvirtaan.
– Klikkiotsikko on fiilis siitä, että itselle tärkeä mediatuote on huonontunut tai huonontumassa. Se on kuin ukkosenjohdatin, jonka kautta ihmiset sanoittavat monenlaisia huoliaan.
Seuri huomasi nopeasti eron aiempaan
Ennen Uuden jutun perustamista ja päätoimittajaksi ryhtymistä Olli Seuri työskenteli pitkään Ylellä ja muun muassa Tampereen yliopiston journalistiikan työelämäprofessorina.
Mikä on ollut pitkän linjan toimittajalle, yhteiskuntatieteiden tohtorille ja journalismin ammattilaiselle yllättävintä perustettaessa uutta startup-mediaa?
– Elettiin varmaan Uuden jutun ensimmäisiä kuukausia, kun olimme tuossa pienessä huoneessa nykyisen toimitusjohtajan Antti Pikkasen kanssa. Pallottelimme siinä jotain asiaa ja kysyin, että mitä tämän kanssa oikein tehdään. Pikkanen vastasi, että mehän voimme päättää sen.
Seuri muistaa hämmästyneensä.
– Sanoin, että niinhän me muuten voidaankin.