Puolustusministeri Häkkänen: Jatkossa vahingontekijät jäävät selvästi nopeammin kiinni

Itämeri-kokouspäivän seuranta tässä jutussa on päättynyt

Asiantuntijat A-studiossa: Nato-kokous lähetti vahvan viestin, mutta ei ratkaissut kaikkia ongelmia

Niin kauan kun länsimaiden pakotteet Venäjää kohtaan jatkuvat, jatkuu myös Venäjän tekemä hybridivaikuttaminen, arvioi Tampereen yliopiston apulaiprofessori Rinna Kullaa A-studiossa.

Kullaan mukaan Nato-kokous ei tuonut ratkaisua tähän ongelmaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala ei myöskään koe, että uusi Nato-operaatio ratkaisisi käsillä olevaa ongelmaa Itämerellä.

– Kukaan ei pysty kaikkia alueita valvomaan. Tässä on kansainväliseen merioikeuteeen liittyviä kysymyksiä, joita ei ole vielä kyetty täysin ratkaisemaan. Ajatus, että homma tällä nyt hoituu, on liian pitkälle viety, Haukkala sanoo.

Kullaa uskoo, että Venäjä siirtyy seuraavaksi uuteen toimintatapaan hybridivaikuttamisessa.

– Ehkä ympäristötuhoihin tai matkustajalentokoneiden häirintään, Kullaa pohtii.

Katso koko A-studio Yle Areenasta.

Puolustusministeri Häkkänen: Jatkossa vahingontekijät jäävät nopeammin kiinni

Puolustuministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Itämeren Nato-operaatio mahdollistaa sen, että vahingontekijöiden kiinnijäämisriski kasvaa.

– Jatkossa vahingon tekemisestä jää kiinni selvästi nopeammin. Eli ei kannata harkita sellaista, Häkkänen sanoo A-studiossa.

Häkkäsen mukaan Itämeren Nato-operaation kalustomääriä ei tulla paljastamaan strategisista syistä. Hän kuitenkin kuvaa operaatiota merkittäväksi.

– Ei ole pienimuotoinen asia, Häkkänen muotoilee.

Häkkäsen mukaan operaatiota alettiin suunnitella jo heti joulupäivänä, pian sen jälkeen kun Suomen ja Viron välinen Estlink 2 -sähkökaapeli katkesi.

Katso koko A-studio Yle Areenasta.

Lue yhteenveto huippukokouksen annista

Itämeren alueen Nato-maiden huippukokouksessa Helsingissä haettiin keinoja vahvistaa Itämeren alueen turvallisuutta.

Itämeren alueen turvallisuutta vahvistetaan muun muassa Naton sotilaallisella läsnäololla ja valvonnan lisäämisellä. Korkean profiilin huippukokouksen ja julkistettujen toimienpiteiden on tarkoitus lähettää vahva viesti siitä, että sabotaasin kaltaisiin hybriditoimiin ei kannata alueella ryhtyä.

Yhteenvedon huippukokouksen annista voit lukea tästä jutusta.

Analyysi: Ei sota, muttei rauhakaan

Presidentti Stubbin koolle kutsumassa kokouksessa Helsingissä pohdittiin rauhattomuuden aikaa, kirjoittaa ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio.

Vaarakallio käsittelee analyysissaan sitä, millaista puhe Itämeren turvallisuustilanteesta on ollut viime päivinä. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson muotoili asian viime viikonloppuna siten, että ”emme ole sodassa, muttei tämä oikein rauhakaan ole”.

Lue analyysi kokonaisuudessaan:

Analyysi: Ei sota, muttei rauhakaan – synkkä yksituumaisuus hallitsi Itämeri-kokousta

Asiantuntija: Naton Itämeren operaatio voi olla ennakkotapaus

Avaa kuvien katselu

Tutkijatohtori Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista arvioi Ylen erikoislähetyksessä, että Naton käynnistyvä Itämeren operaatio voi olla ennakkotapaus tulevaisuutta varten.

– Ankkuri voi pudota kaapeliin jo ennen Itämerelle saapumista. Naton toimet Itämerellä voivatkin olla monistuskelpoisia myös muille Naton merialueille, Särkkä sanoo.

Verkostojohtaja Jukka Savolainen Hybridiosaamiskeskuksesta toteaa, että kaksi viimeisintä kaapelien katkeamista ovat olleet liian itsestäänselviä.

– On hyvä, että niihin on puututtu. Mutta vastustaja on testannut niissä jotakin. Peli kovenee, eli nyt ei passaa pelkäillä vaan näyttää, että nyt toimitaan.

Stubb: Kukaan kokoukseen osallistujista ei ole saanut kutsua Trumpin virkaanastujaisiin

Avaa kuvien katselu

Yle kysyy Stubbilta Donald Trumpista ja tämän Grönlantia koskevista kommenteista sekä presidentinvaihdoksen merkityksestä Ukrainan tilanteelle.

Stubb toivoo, että liittolaisten kanssa voidaan jatkossakin sopia asioista yhdessä ja löytää yhteisiä ratkaisuja.

Trumpin kommentit eivät olleet kokouksen varsinaisella asialistalla, mutta Stubbin mukaan lounaalla ja käytävillä keskusteltiin kansainvälisistä asioista, joista yksi keskeisin on Yhdysvaltojen presidentin virkaanastujaiset 21. tammikuuta.

Stubbin mukaan kukaan Suomen poliittisesta johdosta tai kokoukseen osallistujista ei ole saanut virkaanastujaisiin kutsua.

Kutsut eurooppalaisille johtajille tuntuvat siis olevan tiukassa.

– Keskustelin viime viikolla (Italian pääministerin) Giorgia Melonin kanssa ja katsotaan nyt, jos joku eurooppalainen sitten osallistuu tai sitten ei. Jos kutsu käy, niin toki varmaan mennään.

Suomesta tilaisuuteen osallistuu todennäköisesti suurlähettiläs.

* Päivitystä muokattu klo 16.23: Lisätty tieto Stubbin keskustelusta Giorgia Melonin kanssa ja eurooppalaisten osallistumisesta.

Liikenne palautunut Helsingissä normaaliksi

Avaa kuvien katselu

Liikennejärjestelyt Helsingin keskustan alueella ovat palautuneet huippukokouksen jäljiltä normaaleiksi, kertoo Helsingin poliisi.

Kokousvieraiden saattueet aiheuttivat liikenteessä katkoja ja ruuhkia Helsingin keskustassa sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Helsingin keskustan välisillä pääväylillä.

Stubb: Nato-operaatiosta Itämerellä päätettiin jo ennen kokousta

Avaa kuvien katselu

Stubbille kysymys eskalaation riskeistä.

– En halua uskoa, että tässä on eskalaation riskiä, vaan selkeä strateginen viesti siitä, että Nato pystyy toimimaan nopeasti, Stubb sanoo.

Stubbin mukaan huippukokouksesta päätettiin vähän ennen uutta vuotta ja huippukokous pystyttiin järjestämään jo nyt. Kaapelirikko tapahtui joulupäivänä.

Stubbin mukaan Naton operaatiosta Itämerellä päätettiin jo ennen huippukokousta.

Kyseessä oli Stubbin mukaan Naton aloite ja siihen ei tarvittu poliittista päätöksentekoa.

Stubbin mukaan operaatiossa puhutaan alkuun ”viikoista tai kuukausista”, mutta kestosta päätetään tarkemmin sen jälkeen.