Keliakiaa sairastavilla ei olekaan suurentunutta riskiä sairastua syöpään – yksi poikkeus silti on

Inka Koskinen selvitti väitöstutkimuksessaan suomalaisten keliakiaan ja sen erilaisiin oirekuviin liittyviä riskejä.

Henkilö ottaa kaupan hyllystä riisimaitopurkkia.
Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskinen tutki keliakiaan ja sen eri oirekuviin liittyvää riskiä sairastua syöpään tai kuolla. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle
  • Anu Leena Hankaniemi

Lääketieteen lisensiaatti Inka Koskinen tutki väitöskirjassaan keliakiapotilaiden riskiä sairastua vakavasti tai kuolla. Tutkimustulokset osoittavat, että keliakiaa sairastavilla ei ole näihin suurentunutta riskiä.

Tutkimus koski keliakiapotilaita, joiden sairausta hoidettiin. Koskisen mukaan hoidetussa keliakiassa syöpäriski ei ole suurentunut.

Osa suomalaisista ei voi syödä gluteenia eli vehnää, ohraa tai ruista. Kahdella prosentilla ihmisistä gluteenin syöminen johtaa keliakiaan. Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteenin varastoproteiini aiheuttaa tulehduksen ja vaurioittaa ohutsuolen limakalvoa.

Tällä hetkellä siihen ei ole olemassa muuta lääkettä kuin elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Aiemmissa tutkimuksissa keliakiaa sairastavilla henkilöillä on todettu suurentunut riski sairastua syöpään ja kuolla. Näistä tuloksista poiketen Koskisen väitöstutkimus osoitti, ettei suomalaisten keliakiapotilaiden riski ole suurentunut muuhun väestöön verrattuna.

Koskinen muistuttaa, että aiemmat tutkimustulokset on saatu aikana, jolloin lieväoireista tai suolen ulkopuolella ilmenevää keliakiaa ei osattu aina tunnistaa.

– Siksi ne kertovatkin lähinnä niiden potilaiden riskistä, jotka ovat sairastaneet vaikeaa suolioireista keliakiaa. Lieväoireiseen tai suoliston ulkopuolella ilmenevään keliakiaan liittyvästä syövän tai kuolemanriskistä on hyvin vähän tutkimustietoa, Koskinen toteaa tutkimustiedotteessa.

Kuvassa on henkilö, joka seisoo sisätiloissa suurten ikkunoiden edessä. Ulkona näyttää olevan talvinen maisema lumisine puineen.
Inka Koskinen on sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri. Hän työskentelee gastroenterologian ylilääkärinä Jyväskylän sairaala Novassa. Kuva: Tampereen yliopisto

Keski-ikäisten sairastuneiden kohdalla riski

Yksi poikkeus tutkimuksessa löytyi. Tutkimuksen mukaan yksittäisistä syövistä imusolmukesyöpä eli non-Hodgkinin lymfooma oli kuitenkin keliakiapotilailla muuta väestöä yleisempi. Siihen liittyi myös suurentunut kuolemanriski.

– Non-Hodgkinin lymfooman aiheuttama kuolemanriski oli suurentunut etenkin niillä, joilla keliakia diagnosoitiin vasta keski-iässä, eli yli 40–50-vuotiaana.

Sen sijaan riski sairastua tai kuolla non-Hodgkinin lymfoomaan ei ollut suurentunut niillä henkilöillä, jotka ovat sairastuneet keliakiaan alle 20-vuotiaana tai joiden keliakia on löytynyt riskiryhmien seulonnassa.

Keliakian tutuimpia oireita ovat erilaiset suolioireet ja imeytymishäiriöt. Oireita voi kuitenkin esiintyä myös iholla, maksassa tai hermostossa. Oireiden vaikeusaste vaihtelee ja osa sairastaa keliakiaa tietämättään.

Inka Koskinen on sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri. Hänen väitöskirjansa tarkastetaan 24. tammikuuta Tampereella.