Jätehuoltoyhtiö Ekoroskille päätyvistä biojätepusseista joka toinen on yhä tavallinen muovipussi, vaikka yhtiö alkoi vaatia biohajoavia tai paperisia pusseja puolitoista vuotta sitten.
Pussivalinnalla on suora yhteys myös jätteen laatuun: keskimäärin biojätepussissa on oikeaa tavaraa 86 prosenttia, muovipusseja käyttävillä vain 74 prosenttia.
Ekorosk toimii kymmenessä kunnassa muun muassa Kokkolan ja Pietarsaaren seuduilla. Aiemmin sen asiakkaat saivat lajitella biojätteensä muovipusseihin.
– Se on ollut aika uniikki tapa. Historia voi selittää sitä, ettei tavasta ole päästy irti, toteaa erityisasiantuntija Tuulia Innala kuntaliitosta.
Esimerkiksi Vaasan seudulla toimiva Stormossen on jakanut paperipusseja maksutta jo vuosia, ja sillä on yhtiön mukaan on ollut iso vaikutus jätteen laatuun. Lähes 92 prosenttia biojätepussin sisällöstä on oikeasti biojätettä.
Ongelmasta on tullut Ekoroskille iso.
Yhtiössä pelätään, ettei sen biojäte kohta kelpaa enää biokaasulaitoksille.
– Mitä huonompaa tavara on, sitä vähemmän on biokaasulaitoksia, jotka haluavat ottaa sitä vastaan. Maksamme myös sitä korkeampia käsittelymaksuja, mitä huonolaatuisempaa jäte on, sanoo Ekoroskin toimitusjohtaja Michael Östman.
Jätteen vastaanottava Stormossen vahvistaa, että Ekoroskilta tuleva biojäte on muuta heikompilaatuista.
Koska tiedottaminen ei ole toiminut, Ekorosk harkitsee järeämpiä otteita eli lajitteluvirhemaksua väärin lajitteleville. Tavallisen jäteastian osalta maksu olisi 10 euroa, maahan upotetulta 50 euroa.
Saman pulman kanssa painii moni yhtiö eri puolilla Suomea.
– Useimmilla alueilla on käytössä erilaisia lisämaksuja tai keräys- ja käsittelypaikkojen siivous- ja lajittelumaksuja, Kuntaliiton Innala sanoo.
Esimerkiksi Kymenlaaksossa on käytössä toimintatapa, jossa väärin lajiteltu roskis merkitään osoittamaan, että lajittelu on mennyt pieleen. Astia jätetään tyhjentämättä ja toinen auto käy hakemassa sen sisällön loppujätekuormaan.
Asiakkaalle lähetetään ylimääräinen lasku, joka kulkee nimellä hukkanoutomaksu.
Kuljettajan roolista riitakapula
Uudet maksut valtuuttaa ja määrää kuntien jätehuoltoviranomainen. Ne kulkevat monella eri nimellä ja ovat Kuntaliiton mukaan perusteltuja, koska asiakkaan toiminta aiheuttaa yhtiöille lisäkustannuksia.
Jätesopassa muhii kuitenkin kiistakapula kuljettajan roolista ja mahdollisista lisävastuista. Ekoroskin toimitusjohtaja Michael Östman pitää luontevana, että lajittelua tarkistetaan tyhjennyksen yhteydessä.
Jätelaitoksia edustavassa Suomen kiertovoimassa nähdään, että kuljettajan tehtävä on muutenkin tietää, mitä hän kyytiin ottaa.
– Tämä ei ole mielipidekysymys. Jos järjestelmään yritetään saada sinne kuulumatonta jätettä, siitä on ilmoitettava viranomaiselle. Kuljettaja ei itse päätä lisämaksuista, viestintäpäällikkö Kaisa Halme sanoo.
Kokkolassa toimivan ekokuljetus JNH:n henkilöstövastaava Julia Niemelä katsoo, että kuljettajien toimiminen ”roskapoliiseina” vaarantaisi näiden turvallisuuden.
Hän viittaa tapaukseen, jossa kuskin rinnuksiin oli käyty kiinni, kun jäteauto oli seissyt astian tyhjennyksen ajan henkilöauton edessä.
– Jos joku olisi saanut sakon edellisellä viikolla, niin on mahdollista, että kuski joutuisi uhkailujen kohteeksi.
Kuntaliiton Innalan mukaan kuljettajan ensisijainen tehtävä ei ole syynätä roskiksia, vaan tyhjentää niitä. Toisaalta yleinen havainnointi ja työn laatu on osa urakointisopimuksia.
– Uusi vaatii aina sopimista ja keskustelua. Vastuita ei ole tarkoitus siirtää kuljettajille.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: eevi.kinnunen@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta. Tietoja käsitellään vain journalistisessa tarkoituksessa.
Juttua korjattu 21.1.2025 kello 8.30: muutettu tiivistelmässä ollut termi biopolttolaitos biokaasulaitokseksi.
Juttua korjattu 21.1.2025 kello 11.08: muutettu ostava-sana vastaanottavaksi; Stormossen ei siis osta Ekoroskin biojätettä, vaan vastaanottaa sen.