Israelin ja Hamasin aseleposopimus astuu voimaan sunnuntaina kriittisellä hetkellä Gazan asukkaiden kannalta.
Näin sanoo Hankenin tuotantoketjujen ja sosiaalisen vastuun apulaisprofessori Sarah Schiffling. Hän on perehtynyt Gazan avustuskuljetusten ongelmiin.
Aluillaan on toinen talvi sodan runtelemassa Gazassa. Avustuksia on saatu sisään hyvin vähän. Asukkaat ovat käyttäneet varastonsa ja säästönsä loppuun. Myytävää ei ole, ja jos on, peruselintarvikkeiden hinnat ovat pilvissä.
Suurin osa Gazan väestöstä elää telttaleireissä ja muissa väliaikaismajoituksissa.
– Vauvoja on alkanut kuolla kylmyyteen, Schiffling sanoo.
Kerromme tässä jutussa, millaisen humanitaarisen kriisin 15 kuukautta kestänyt sota on luonut.
Kuolleita jopa ilmoitettua enemmän
Gazan terveysministeriön mukaan Israelin sotatoimissa on kuollut tähän mennessä yli 46 600 ihmistä. Tiedelehti The Lancetin julkaisema tutkimus arvioi, että sotatoimet ovat vaatineet paljon enemmän ihmishenkiä, jopa yli 64 000.
Samassa lehdessä heinäkuussa julkaistu tutkimus arvioi, että vaikka sota olisi loppunut tuolloin, kuolleiden määrä olisi nousemassa yli 180 000:een sodan epäsuorien terveysvaikutusten, kuten sairauksien seurauksena.
Gazassa oli ennen sotaa 36 sairaalaa. Niistä enää 16 on edes osittain toiminnassa, Maailman terveysjärjestö WHO kertoi tammikuun alussa.
WHO:n mukaan sairaaloiden kapasiteetti on täysin riittämätön valtavaan tarpeeseen nähden.
Näet tilanteen tästä kuvasta:
Tutkija Sarah Schifflingin mukaan aliravitsemus pahentaa terveystilannetta. YK:n lastenjärjestö Unicef kertoo, että 96 prosenttia Gazan lapsista ja naisista jää vaille riittävää perusravintoa.
Videolla näet Misk al-Madhunin, joka pakeni perheensä kanssa Rafahin kautta Deir al-Balahiin telttaleiriin. Hän on kärsinyt kovasta kuumeesta ja aliravitsemuksesta.
Infrastruktuuri tuhottu
Gazan asuinrakennuksista yli 90 prosenttia on joko tuhottu tai vaurioitunut. Gazan väestöstä niinikään yli 90 prosenttia, eli 1,9 miljoonaa ihmistä, on menettänyt kotinsa.
Tämä satelliittikuvapari näyttää tuhot Jabalian pakolaisleirillä Pohjois-Gazassa:
Israelin määräämät evakuointialueet kattavat noin 86 prosenttia Gazan pinta-alasta.
Kartta-ajo näyttää, kuinka gazalaiset ovat joutuneet pakenemaan paikasta toiseen:
Suuri osa gazalaisista on pakkautunut telttaleireille rannikolle al-Mawasin alueelle, jonka Israel on määrittänyt suojavyöhykkeeksi.
Olot suojavyöhykkeellä ovat kurjat. Telttaleirillä neliökilometriin on arviolta pakkautunut jopa 34 000 ihmistä. Tämä on yli kymmenkertainen määrä Helsingin väestötiheyteen verrattuna.
Tämä satelliittikuvapari näyttää, millainen telttameri suojavyöhykkeelle on noussut:
Vastasyntyneiden hypotermiakuolemiin ovat johtaneet ankarat talviolosuhteet. Gazan talvi on sateinen ja tuulinen. Lämpötila laskee yöllä alle kymmeneen asteeseen, eivätkä teltat ja muut väliaikaissuojat suojaa kosteudelta.
– Ihmiset ovat joutuneet polttamaan muoviroskaa pysyäkseen lämpimänä, tutkija Schiffling sanoo.
Israel on lisäksi pommittanut myös suojavyöhykettä useita kertoja.
Alla olevassa kartassa näkyy Britannian yleisradio BBC:n todentamat iskut Gazan humanitaariselle alueelle toukokuusta 2024 alkaen:
Israelin marraskuussa al-Mawasiin tekemä ilmaisku tallentui kameralle. Näet iskun alla olevalla videolla.
Vain pieni osa avusta päässyt perille asti
Gazalaisten tilannetta lievittämään on saatu vain pieni osa kerätystä avusta, Schiffling kertoo.
Ennen sotaa Gazaan tuotiin keskimäärin 500 rekallista humanitaarista apua joka arkipäivä. Sodan aikana Gazaan on saatu apua vain murto-osa tästä määrästä.
Tämä käyrä näyttää, kuinka sodan ”parhaimpanakin” kuukautena avustusten määrä on jäänyt puoleen aiemmasta:
Schifflingin mukaan avun perillepääsyä ovat vaikeuttaneet monet tekijät. Ensinnäkin apu on usein jäänyt jumiin Israelin byrokratian rattaisiin.
– Joidenkin tuotteiden kohdalla Israel hyväksyy kuljetukset nopeasti, ja joskus se hylkää ne ilman ilmeistä syytä. Joskus rekkoja ei ole päästetty rajan yli, vaikka kuljetus olisi hyväksytty, Schiffling sanoo.
Gazaan pääsee vain muutaman rajanylityspisteen kautta. Schifflingin mukaan kuormien tarkastuksissa kestää usein kauan.
Lisäksi lasteja on erittäin vaikeaa saada rajanylityspaikalta perille asti, Schiffling kertoo. Tiet ja muu infrastruktuuri on pommitettu. Toisinaan kuljetusten toimittaminen on pommitusten vuoksi liian vaarallista.
– Polttoainepula on johtanut siihen, etteivät avustusjärjestöt pääse hakemaan tarvikkeita omilla rekoillaan.
Lopuksi sota on johtanut tutkijan mukaan siihen, että Gazassa vallitsee täysi laittomuuden tila. Ensin epätoivoiset ihmiset alkoivat ryöstellä avustusrekkoja ja varastoja.
– Uusi ongelma on organisoitu ryöstely. Rikollisjengit ryöstävät ensin lastit ja myyvät tarvikkeet sitten mustassa pörssissä, Schiffling kertoo.
Tällä videolla ihmiset jonottivat ruokaa Deir al-Balahissa viime marraskuussa:
Kuuden viikon aselepo on Schifflingin mukaan erittäin tervetullut. Hän sanoo, että siinä ajassa voidaan tehdä paljon Gazan humanitaarisen tilanteen parantamiseksi, mikäli Israel ei rajoita avun perillepääsyä.
– Sinä aikana voidaan arvioida paremmin tilannetta ja avun tarvetta. Sairaalat voidaan varustaa uudelleen ja ruokavarastot täyttää.
Varsinainen jälleenrakennus sen sijaan voi Schifflingin mukaan kestää kymmeniä vuosia, vaikka Israel ja Hamas solmisivat pysyvän rauhan tänään.
– Edessä on koulujärjestelmän, terveydenhuollon ja infrastruktuurin täydellinen uudelleenrakentaminen. Kestää vielä hyvin pitkään, ennen kuin Gazasta saadaan edes elinkelpoinen.