Sosiaalinen media

Katu­taiteilijasta tuli Putinin äänitorvi

Italialaisen influensserin puheissa Vladimir Putin ”ei ole mikään hirviö”. Selvitimme, kuinka Venäjän propaganda läpäisi some­vaikuttajien feedit.

toimittaja:Jenna Vehviläinen
toimittaja:Tomi Pyy
videot :Marja Väänänen
tuottaja:Päivi Koskinen

Tytöllä on haavoja muistuttavat raidat poskissaan. Silmistä heijastuvat niin kutsutun Donetskin kansantasavallan liput.

Tytön vieressä ohjukset tippuvat kohti maata. Niiden kyljissä lukee Nato.

Valtava maalaus on italialaisen taiteilijan ja sometähden Ciro Cerullon käsialaa. Seinämaalauksia eli muraaleja tekevä Cerullo tunnetaan taiteilijanimellä Jorit.

Teos sijaitsee Ukrainalle kuuluvassa Mariupolissa. Jorit teki sen kaupungissa kesällä 2023, keskellä Venäjän raakaa hyökkäyssotaa.

Venäjä on tappanut Mariupolissa eri arvioiden mukaan jopa kymmeniä tuhansia siviilejä ja tuhonnut kaupungin lähes kokonaan. Joritilla on raakuuksista täysin toisenlainen käsitys.

– Nato-maat toimittavat yhä enemmän aseita Ukrainaan ja tuovat kuolemaa rauhallisiin kaupunkeihin. Tästä ei puhuta Euroopassa, Jorit väitti Kremlille myönteisen median haastattelussa.

Tämä juttu kertoo siitä, miten Venäjä hyödyntää eurooppalaisia somevaikuttajia propagandassaan. Jorit on esimerkki nuorison suosimasta vaikuttajasta, joka on alkanut toistaa Venäjän valheita isolle seuraajajoukolleen.

Alla oleva video näyttää, miten Venäjä on käyttänyt Joritia myös dokumentissa, joka esittelee Venäjä-mielisiä italialaisia. Russia Today -propagandakanava julkaisi dokumentin vuonna 2022. Yle näyttää otteen ohjelmasta, sillä se osoittaa, miten jotkut influensserit ovat muuttuneet Venäjän äänitorviksi.

JORIT, 34, ON YKSI Italian kuuluisimpia nykytaiteilijoita.

Hänellä on suuri, eritoten nuorista koostuva yleisö: Instagramissa yli 280 000 seuraajaa ja Facebookissa lähes saman verran.

Jorit kertoo tunnustavansa äärivasemmistolaista antifa-liikettä. Kyseessä on useissa maissa toimiva fasisminvastainen verkosto, joka vastustaa äärioikeistoa ja rasismia. Osa verkoston jäsenistä käyttää myös väkivaltaa.

Ajatusmaailma näkyy Joritin taiteessa: muraaleissa esiintyy esimerkiksi sissijohtaja Che Guevara ja ihmisoikeusaktivisti Martin Luther King.

Ukrainan sota muutti Joritin. Hänestä tuli Kremlin propagandan äänitorvi.

Alla olevat kuvat näyttävät yksityiskohtia Joritin Mariupoliin tekemästä maalauksesta. Kuvassa näkyy Antifa-liikkeen logo sekä ohjus, johon on kirjoitettu Nato:

Palasia Joritin muraalista jossa tytön kasvot jossa näkyy hailakka Venäjän lippu, antifasistien logo ja naton pommi.
Muraali tytöstä Mariupolissa.
Kuvat: Getty

Vain muutama viikko Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen Jorit maalasi venäläiskirjailija Fjodor Dostojevskin kasvot rakennuksen seinään Napolissa.

Maalaus oli hänen mukaansa vastalause sille, että yliopisto Milanossa poisti valikoimistaan venäläiskirjailijaa koskevan kurssin sodan takia.

Jopa Venäjän presidentti Vladimir Putin kehui muraalia.

Tutkija pitää selvänä, että Kreml on käyttänyt Joritia apuna propagandansa levittämisessä.

Taiteilija on ollut helppo kohde, koska ajatusmaailma ei ollut kaukana putinismista ennenkään, sanoo Matteo Pugliese.

– Italiassa tietyissä piireissä elävä amerikkalaisvastainen ideologia juontaa juurensa Vietnamin sodan aikaan ja vuoden 1968 opiskelijamielenosoituksiin, sanoo italialaistutkija Pugliese. Hän työskentelee liettualaiselle DeBunk-ajatuspajalle ja tutkii Venäjän disinformaatiota Italiassa.

Ideologiaan kuuluu Yhdysvaltojen ja puolustusliitto Naton vastustaminen. Jorit on esimerkiksi kuvaillut Natoa ”maailmanhistorian suurimmaksi ja hirviömäisimmäksi sotakoneeksi”.

Muraalissa Napolissa Fjodor Dostojevskin kasvot.
Jorit maalasi venäläiskirjailija Fjodor Dostojevskin kasvot napolilaisen talon seinään. Kuva otettu maaliskuussa 2022. Kuva: Cesare Abbate / EPA

Pugliese arvioi, että Kreml on viime vuosina rekrytoinut Joritin kaltaisia suosittuja julkkiksia, koska näkee heidät reittinä eurooppalaisen nuoremman väestön äärelle.

– Heitä käytetään kiillottamaan ja luomaan inhimillistä mielikuvaa Venäjästä. Sellaista, joka on kaukana Ukrainan massamurhista.

PUGLIESE KERTOO, että Joritin edustamaa ajatusmaailmaa löytyy Italian äärivasemmisto- ja oikeistopiireistä.

Jorit on kotoisin Napolin kupeesta köyhältä alueelta. Radikaalin vasemmistolaisessa ympäristössä toimii viattomilta näyttäviä kommunistisia yhdistyksiä. Niissä leviää Putinin propagandaa mukailevia puheita esimerkiksi siitä, kumpi osapuoli on vastuussa sodan alkamisesta.

– Paikoissa, joissa ollaan jo valmiiksi Nato-vastaisia, Venäjän propaganda menee helpommin läpi, sanoo Pugliese.

Ihmiset osoittavat mieltään Roomassa Natoa ja sotaa vastaan.
Italiassa on useita Venäjää sympatiseeraavia puolueita. Populistinen ja EU-vastainen pienpuolue DSP marssi Ukrainan asepua ja Natoa vastaan Roomassa lokakuussa 2024. Kuva: Marcello Valeri / AOP

Kremlin valheet ovat pesiytyneet Italiaan yleisemminkin. Osa ihmisistä esimerkiksi uskoo, että Ukraina on itse ainakin osasyyllinen sodan alkamiseen.

Lähes kaksi kolmesta italialaisesta oli viime marraskuussa julkaistussa kyselytutkimuksessa sitä mieltä, että aseapu Ukrainaan pitäisi lopettaa. Vain vajaa kolmannes italialaisista kertoi pitävänsä Putinia vihollisena.

Yle kertoi jo vuonna 2022, kuinka Venäjän propaganda on pesiytynyt myös Italian mediaan. Televisio-ohjelmissa sitä levittävät akateemikot sekä tv-kommentaattorit.

Venäjää ymmärtäviä kulttuurivaikuttajia on Italiassa useita. Heihin kuuluu myös Ornella Muti.

Ornella Muti.
Ornella Muti osallistui Torinon elokuvafestivaaleille marraskuussa 2024. Kuva: Matteo Secci / AOP

Lähes 70-vuotias Muti on tunnettu elokuvanäyttelijä, jonka pitkä ura on ollut viimeisen vuosikymmenen laskusuhdanteessa.

Muti on ollut avoimen Venäjä-mielinen jo pitkään. Mutilla on venäläiset sukujuuret, ja hän on myös ilmaissut haluavansa Venäjän kansalaisuuden.

Keväällä 2024 Venäjä kutsui Mutin Sotšin kansainvälisille nuorisofestivaaleille.

Järjestäjien mukaan paikalle saapui osallistujia ympäri maailmaa. Tapahtuma on Venäjän presidentinhallinnon Kremlin järjestämä ja rahoittama.

Festivaalin päätähti oli itse presidentti Putin. Paikalla oli myös katutaiteilija Jorit.

Vladimir Putin ja kaksi muuta henkilöä poseeraa yhdessä lavalla, taustalla teksti 'LET'S START THE FUTURE TOGETHER'.
Putin poseerasi ulkomaisten osallistujien kanssa Sotšissa maaliskuussa 2024. Kuvassa vasemmalla Jorit. Kuva: Mikhail Metzel / Reuters

Italialaislehti Linkiesta paljasti keväällä 2024, että Jorit olisi saanut Kremliltä rahaa. Lehden mukaan Venäjä maksoi olisi maksanut Joritille ja hänen työryhmälleen noin 90 000 euroa kymmenestä muraalista materiaali- ja matkakulujen lisäksi.

Jorit on kiistänyt julkisuudessa ottaneensa rahaa vastaan Kremiltä.

Yle otti yhteyttä Joritiin ja pyysi häneltä haastattelua, mutta hän kieltäytyi kommentoimasta toimintaansa.

Italialaisella poliitikolla matteo salvinilla "ei sanktioita venäjälle" -t-paita.
Italialaiset poliitikot vastustivat Venäjälle määrättyjä pakotteita EU-parlamentissa vuonna 2014, jolloin Venäjä oli vallannut Krimin niemimaan. Kuvassa oikealla Italian liikenneministeri Matteo Salvini. Kuva: Patrick Seeger / EPA

Venäjä on yrittänyt saada somevaikuttajia levittämään propagandaansa myös useissa muissa maissa kuin Italiassa.

Ranskalaislehti Le Monde kertoi joulukuussa, että Venäjä on lähestynyt yli 2000 influensseria muun muassa Espanjassa, Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa.

Operaatio alkoi keväällä 2022. Tiedustelulähteiden mukaan noin 20 vaikuttajaa tarttui Kremlin tarjoamaan rahaan vastineeksi julkaisuista Instagramissa ja Tiktokissa, lehti kertoo.

Vaikuttajien postaukset ylistivät muun muassa Putinin armeijan voimaa ja varoittivat maailmansodasta, jos liittolaiset sotkeutuisivat sotaan Ukrainassa.

Italiassa useat poliitikot ovat myötäilleet Venäjää Krimin niemimaan valloituksesta asti. Esimerkiksi nykyisen liikenneministeri Matteo Salvinin johtama La Lega -puolue vastaanotti italialaisen Espresso-lehden mukaan rahaa Venäjältä ennen vuoden 2019 EU-vaaleja.

Aloitusvideon lähteet: Muraaliteos, Getty; seinämaalaus Dostojevskista, Cesare Abbate / EPA; Jorit ja Putin Sotšissa / Mihail Metzel / Reuters