Vainoamisessa on aina kyse henkisestä väkivallasta – ei rakkaudesta, sanoo oikeuspsykologi Pia Puolakka.
Yleensä vainoaja on entinen tai nykyinen kumppani, joka ei hyväksy parisuhteen loppumista eikä jätä entistä kumppaniaan rauhaan.
Enemmistö vainoajista on miehiä, mutta naisetkin vainoavat.
Tilastokeskuksen mukaan 2023 lähestymiskiellon sai 1 496 hakijaa. Heistä naisia oli enemmistö, 1 056.
Lähestymiskieltojen määrä on viime vuosina laskenut. Eniten lähestymiskieltoja määrättiin vuonna 2007, jolloin niillä suojattiin lähes 4 000 henkilöä.
Esitimme asiantuntijoille viisi kysymystä vainoamisesta ja lähestymiskiellosta. Kysymyksiin vastasivat oikeuspsykologi Pia Puolakka ja Naisten linjan väkivaltatyön asiantuntija Emmi Kyyhkynen.
1. Mistä tietää, että kysymys on vainoamisesta?
Vainoaminen on toistuvaa ja uhkaavaa käyttäytymistä.
Se on yhteyden ottamista toistuvasti ja ei-toivotusti. Yhteydenotto voi tapahtua soittamalla, viestittämällä, henkilön luokse menemällä tai lahjoja lähettämällä.
Usein vainon kohde joutuu rajoittamaan omaa toimintaansa, hänen elämänpiirinsä kapenee ja liikkuminen julkisilla paikoilla muuttuu turvattomaksi.
Vainoa kokevat päätyvät usein sulkemaan sometilejään, vaihtamaan puhelinnumeroaan tai jopa muuttamaan päästäkseen suojaan vainolta.
2. Ketkä tyypillisesti ovat vainoajia?
Tyypillisimmin vainoajat ovat entisiä tai nykyisiä kumppaneita tai muuten itsensä torjutuiksi kokevia.
Vainoaja voi olla myös vainon kohteelle täysin tuntematon. Julkiset ammatit tai mediassa esillä olo voivat myös altistaa vainoamiselle.
Tilastojen mukaan vainoaja on useimmiten mies, mutta vainoamiseen voi syyllistyä kuka tahansa.
3. Millainen ihminen on vainoaja?
Todella vaikeassa elämäntilanteessa – kuten avioerossa – ihminen voi traumatisoitua.
Meistä kaikista voi tulla esiin ainakin hetkellisesti myös vähemmän mukavia puolia. Kuitenkin, jos käytös on yliampuvaa ja yhteydenotot jatkuvia, se osoittaa, että tekijällä on vakavia mielenterveyden ongelmia.
Kyse on kyvyttömyydestä hallita omaa käyttäytymistään ja omia tunteitaan.
Tätä ei kannata sekoittaa rakkauteen. Rakkauteen ei kuulu toisen ihmisen vahingoittaminen.
3. Millaisissa tapauksissa kannattaa hakea lähestymiskieltoa?
Lähestymiskieltoa kannattaa hakea, jos pelkää oman tai läheistensä turvallisuuden puolesta. Sitä kannattaa hakea myös silloin, jos omaa toimintaa tai käyttäytymistä joutuu rajoittamaan pelon tai ahdistuksen takia.
Lähestymiskieltoa voi pyytää kuka tahansa, joka perustellusti tuntee itsensä toisen uhkaamaksi tai vakavasti häiritsemäksi.
Rikoksen uhasta tai muusta vakavasta häirinnästä on esitettävä selvitys, uhan tai häirinnän on oltava ulkopuolisen henkilön havaittavissa.
4. Miten lähestymiskieltoa haetaan?
Lähestymiskieltoa haetaan kirjallisesti tai suullisesti poliisilta tai käräjäoikeudelta.
Pidättämiseen oikeutettu poliisi tai käräjäoikeus voi määrätä heti voimaan tulevan väliaikaisen lähestymiskiellon.
Jos poliisi on poistanut uhkaavasti käyttäytyneen henkilön kotoaan, hänet on otettu säilöön ja rikoksen uhka on todennäköinen, poliisi määrää usein perheen sisäisen lähestymiskiellon.
Apua lähestymiskiellon hakemiseen saa oikeusavustajalta tai maksutta Rikosuhripäivystyksestä.
Lähestymiskiellon hakemista varten on tärkeää tallentaa kaikki asiaan liittyvä todistusaineisto, kuten lääkärintodistukset, sosiaaliviranomaisen tai turvakodin kirjaukset, todistajien näkemät ja kuulemat tilanteet sekä kirjeet, teksti- ja muut viestit sekä puheluiden ja soittoyritysten lukumäärät, ajankohdat ja sisällöt.
Pelottavat ja ahdistavat viestit tekisi usein mieli poistaa, mutta ne voivat olla tärkeää todistusaineistoa lähestymiskiellon hakemista ja mahdollista rikosoikeudenkäyntiä varten.
5. Onko lähestymiskiellosta apua?
Lähestymiskielto on ollut pitkään keskeinen keino häirinnän ja vainon ehkäisyssä, mutta se ei aina estä vainoajaa jatkamasta toimintaansa.
Suomessa lähes 30 prosenttia naisista on kokenut elämänsä aikana vainoa.
Tuomioistuimilla on nykyään mahdollisuus määrätä lähestymiskielto digitaalisesti valvottuna. Lähestymiskieltoon määrätylle asennetaan elektroninen valvontapanta, joka varoittaa lähestymiskiellolla suojattua henkilöä silloin, jos lähestymiskieltoalueen rajoja rikotaan.
Elektronista valvontaa käytetään kuitenkin äärimmäisen harvoin, minkä takia lähestymiskiellon rikkomisen valvonta jää usein vainon kohteen vastuulle.
kello 16.42 korjattu Emilia Kyyhkysen titteli väkivaltatyön asiantuntijaksi.
Katso myös: