SÄLEN Ruotsin poliisin tilastojen mukaan aseellinen väkivalta väheni viime vuonna nyt jo toista vuotta peräkkäin. Viime vuonna tapauksia kirjattiin 270, mikä on neljännes vähemmän kuin edellisvuonna. Kuolonuhreja oli 44 eli viidennes edellisvuotta vähemmän ja haavoittuneita 57, mikä on miltei puolet vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Luvut ovat yhä kansainvälisesti korkeita, mutta poliisiylijohtaja Petra Lundhin mukaan suunta on nyt kuitenkin saatu kääntymään laskuun. Lundh osallistui alkuviikosta Sälenin turvallisuuspoliittiseen seminaariin.
Viikolla Suomen poliisi kertoi, että julkisella paikalla tapahtuneiden väkivallantekojen määrä on selvässä kasvussa. Kytky katujengeihin on kuitenkin erittäin pieni.
Ruotsin poliisiylijohtajan Petra Lundhin mukaan nyt Ruotsin numeroissa näkyy poliisin työtapojen muutos. Avainsanat ovat nopeus ja laaja-alaisuus.
– Toimivaksi on osoittautunut se, että keräämme nyt tietoja täysin eri tavalla, analysoimme ne nopeasti ja jaamme ne laajasti koko poliisikunnalle. Ja tämän on oltava salamannopeaa, koska kyse voi olla vain tunneista.
Väkivallan torjumisessa keskeisiä ovat huostaan otettujen nuorten perhekodit ja nuorisokodit, joilla on oikeus myös pakkokeinoihin.
Lundh kertoo esimerkin. Jos nuorisokoti ilmoittaa jonkun nuoren karanneen, enää ei keskitytä pelkkään karkaamiseen vaan poliisi selvittää, minkälaisia rikostilauksia verkkosivuilla on ollut ja minkä niistä nuori saattaa olla aikeissa toteuttaa.
– Monet karanneista syyllistyvät ampumisiin tai räjäytyksiin. Olemme nyt luoneet mallin, jossa nuorisokodit ottavat heti karkaamisen paljastuttua yhteyttä poliisiin, joka tarkistaa, mitä murhakeikkoja internetin sivustoilla on ilmoitettuna ja voisiko karkaaja olla tarttumassa niihin. Jos vastaus on kyllä, tieto lähtee poliisilla nopeasti laajaan jakeluun.
– Näin olemme onnistuneet estämään monia törkeitä väkivallantekoja. Olemme pidättäneet epäiltyjä, joilla on ollut hallussaan aseita tai käsikranaatteja, ennen kuin he ovat ehtineet tehdä rikoksia.
– Eli olemme onnistuneet luomaan organisaation, jossa tieto jaetaan salamannopeasti ja laajasti.
Tappoja tilataan netissä ja lapset ilmoittautuvat vapaaehtoisiksi
Lundh on tyytyväinen siihen, että suunta on nyt oikea, mutta huolestunut rikollisuuden uusista suunnista.
– Olen eniten huolestunut siitä, että rekrytointi tapahtuu nyt digitaalisilla kauppapaikoilla eli tappoja tilataan avoimesti internetissä. Lapset ja nuoret ilmoittautuvat halukkaiksi tekijöiksi ja loput sovitaan salatuissa viestipalveluissa.
Lundhin mukaan nuoria tekijöitä on ollut aiemminkin, mutta viime vuonna suuntaus oli yhä nuorempiin. Tekijät eivät ole rikosoikeudellisessa vastuussa, koska ovat vasta 12-, 13- tai 14-vuotiaita.
– Puhumme siis lapsista, ja tästä olen todella huolissani. Tämä on todella tyrmistyttävää.
Poliisin työtä ja varsinkin ennaltaehkäisevää työtä on vaikeuttanut se, ettei viranomaisilla ole ollut oikeutta tietojen vaihtoon. Tähän on Lundhin mukaan tulossa muutos tänä vuonna eli jatkossa poliisi, koulu ja sosiaaliviranomaiset saavat jakaa tietoja keskenään.
Rikolliset soluttautuvat oikeuslaitokseen
Väkivaltarikosten rinnalla rikollisjengit ovat tehneet laajasti avustuspetoksia eli huijanneet itselleen etuuksia kuten asumistukia ja sairaspäivärahoja, joihin heillä ei olisi oikeutta. Viime vuoden huhtikuussa Ruotsin hallitus arvioi, että etuuspetosten yhteissumma vuositasolla on 650–870 miljoonaa euroa.
Rikollisjengit ovat myös ruvenneet soluttautumaan hallinnon sisälle kuten oikeuslaitokseen. Esimerkiksi vuonna 2023 paljastui, että Attundan käräjäoikeudessa työskennellyt nainen oli vuotanut salassapidettäviä asiakirjoja jengirikolliselle.
– Ikävä kyllä tämä on laajalle levinnyttä. Meillä on ollut tapauksia oikeuslaitoksessa, jossa työntekijä jakaa tietoja järjestäytyneille rikollisille. Samaa tapahtuu kaikkialla yhteiskunnassa: politiikassa, yrityksissä, juristien ja tilintarkastajien keskuudessa.
Lundhin mukaan lakipykälät kieltävät kyllä lahjonnan ja virkavirheet. Turvaselvityksiä tehdään joissakin virastoissa ja esimerkiksi kaikista poliiseista. Jatkossa laki sallii myös taustaselvitykset, mikä on ollut pitkään kiellettyä. Kaikki tämä tehdään Lundhin mukaan soluttautumisen estämiseksi.
– Me olemme pohjimmiltamme luottamukseen perustuva yhteiskunta ja minusta tuntuu, että hyvinvointijärjestelmässä ei ole ollut tarvittavia kontrollityökaluja. Nyt olemme heränneet, mutta myöhään.
Petra Lundh aloitti poliisiylijohtajana joulukuussa 2023. Sitä ennen hän työskenteli muun muassa valtakunnansyyttäjänä ja Svean hovioikeuden presidenttinä eli päällikkötuomarina.