Tamperelainen työtön myyjä ja kahvilatyöntekijä Venny Lammi yritti kirjautua vuodenvaihteen jälkeen työllisyyspalveluiden sovellukseen.
Päivärahahakemukseen oli tullut yllättäen hylkäys ja hätääntynyt Lammi halusi oikaista virheen. ForeAmmatin tunnukset eivät kuitenkaan enää toimineet, koska Tampereen työllisyysalue ei rahoittanut te-toimistoilla käytössä ollutta sovellusta.
20-vuotias Lammi kertoo, että työllisyysalueen virkailija kyllä pahoitteli tilannetta ja neuvoi, mitä lomakkeita ja tietoja tarvitaan päätöksen purkuun. Alku ei herättänyt luottamusta vain vähän aikaa työmarkkinoilla olleessa nuoressa.
Jättimäinen tiedonsiirto haittasi palveluita
Työllisyyden hoito siirtyi vuoden alussa valtiolta kunnille, ja samalla siirtyivät puolen miljoonan aktiivisen työnhakijan tiedot. Vuodenvaihde on ollut te-toimistoissa aina ruuhkainen, kun työntekijöiden määräaikaiset työsopimukset loppuvat tai opiskelijat valmistuvat.
Ylen tietojen mukaan tietojärjestelmät ovat tökkineet pahoin vuoden alussa. Kaikkien työntekijöiden käyttöluvat eivät ole olleet kunnossa, joten he eivät ole päässeet sisään järjestelmiin.
Asiakkaat taas eivät ole pystyneet kirjautumaan Työmarkkinatorille ja puhelinpalveluun on ollut paikoin pitkät jonot. Työttömät eivät ole myös saaneet omavalmentajiaan kiinni, koska valtion numerot menivät muutoksessa kiinni.
Ongelmiin osattiin toki varautua, koska muutos oli valtava. 45:lle uudelle työllisyysalueelle siirrettiin kertarysäyksellä kaikkiaan 1,6 miljoonan ihmisen tiedot ja käyttöön otettiin uusia maksatusjärjestelmiä. Samalla siirtyi myös 4 400 te-toimistojen työntekijää työllisyysalueiden palvelukseen.
Työllisyysalueiden tietotekniikasta vastaavan valtion KEHA-keskuksen (ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskus) työntekijät ovatkin ratkoneet ongelmia rivakasti. Ne on saatu pitkälti korjattua nyt kun muutoksesta on kulunut kolmisen viikkoa.
Kuntaliitossa työllisyysasioista vastaava kehittämispäällikkö Erja Lindberg sanoo, että kaikki meni hämmästyttävän hyvin, kun ajatellaan siirron kokoluokkaa.
– Kunnat olivat varautuneet monenlaiseen ja tietojärjestelmät ovat ilman muuta aina kriittinen tekijä, mutta mitään isoa hässäkkää ei tullut. Pieniä häiriöitä on ollut, mutta niitä on saatu korjattua, Lindberg painottaa.
Työntekijöitä on ohjeistettu luottamaan asiakkaan kertomaan, jotta päivärahaan vaadittavat päätökset saadaan eteenpäin ja heidän toimeentulonsa ei vaarannu.
– Asiakkaat eivät joudu tästä kärsimään. Eli jos jotain häslinkiä on ollut, niin kaikki päätökset tehdään asiakkaan parhaaksi. Se on tässä tärkeintä, Lindberg sanoo.
80 miljoonan euron yllätyspotti rästimaksuja
Tietotekniikkakaaoksen keskellä kunnille paljastui ikävä yllätys.
Valtio ei ollut maksanut kaikkia viime vuonna myönnettyjä palkkatukia, starttirahoja ja harkinnanvaraisia kulukorvauksia niiden saajille. Maksatusjonossa oli myös työttömien majoitus- ja yöpymiskorvauksia sekä työolosuhteiden järjestelytukia.
Pääosin rästimaksut olivat viime syksyltä, mutta osa maksuista oli seissyt jopa vuoden verran, kertoo Erja Lindberg.
Kuntaliiton laskelman mukaan työllisyysalueiden pitäisi maksaa näitä rästiin jääneitä maksuja varsin mojovat, yli 80 miljoonaa euroa.
Valtio korvaa suurimman osan näistä maksuista jälkikäteen kunnille, mutta ei kaikkea. Kuntaliiton arvion mukaan noin kahdeksan miljoonaa euroa jäisi kuntien kontolle, ja maksujen käsittelyn vaatimat ylimääräiset henkilöstökulut.
Osa kunnista ilmoittikin, että ne eivät selviä tilanteesta: asiakkaiden tulee varautua siihen, että näiden tukien ja korvausten maksatukset viivästyvät.
Kuntien korvattava päivärahat, jos työttömyys venyy yli 100 päivän
Työllisyyden hoidon siirron yhteydessä hallitus tiukensi merkittävästi työttömistä kunnille aiheutuvia ”sakkomaksuja”. Nyt kunta joutuu korvaamaan työttömyysetuuksia Kelalle jo sadan päivän työttömyyden jälkeen.
Ohjaako etuuksien uusi rahoitusmalli palveluita ja resursseja työttömiin, jotka työllistyvät nopeasti? Jäävätkö pitkäaikaistyöttömät ilman apua, vaikka ilmiö kasvaa koko ajan?
Kuntaliiton Erja Lindberg ja Tampereen työllisyys- ja kasvujohtaja Regina Saari kiistävät tämän kiivaasti. Kaikki työttömyyden vähentäminen on kunnille elintärkeää, koska se lisää kunnan verotuloja ja elinvoimaa.
Lindbergin mukaan kuntien on toki mietittävä tarkemmin palveluiden vaikuttavuutta eli miten erityyppisiä työttömiä autetaan tehokkaammin työmarkkinoille. Päällekkäistä työtä pitää vähentää ja yhteistyötä sote-palveluista vastaavien hyvinvointialueiden kanssa tiivistää.
– Työttömyydellä on aina kerrannaisvaikutuksia. Kun työttömyys pitkittyy, asiat yleensä monimutkaistuvat. On kaikkien etu, että kaikki mahdolliset ihmiset yritetään saada työmarkkinoille, Lindberg sanoo.
Kunnat heitettiin heti syvään päätyyn
Työttömyys on kasvanut koko viime syksyn ja kasvu jatkuu myös tänä vuonna. Samaan aikaan avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut puoleen. Selviävätkö kunnat urakasta kuivin jaloin?
– Onhan tämä tilanne tosi haasteellinen. Aika paljon on tällä hetkellä erilaisia muutosturvatilanteita, irtisanomisia ja lomautuksia. Avoimien työpaikkojen määrä on julkisessa järjestelmässä varsin matala verrattuna viime vuoteen. Kyllä täällä kovasti kysynnän vahvistumista odotetaan, Regina Saari toteaa.
Saari huomauttaa, että kunnat eivät ole saaneet lisää rahaa työllisyyden hoitoon, vaikka työttömyys on kasvanut. Työllisyysalueiden rahoituksen taso on määritelty vuoden 2023 perusteella. Silloin työllisyystilanne oli vielä hyvä.
Tilastoista selviää, ettei Venny Lammi ole ainoa myyjä tai ravintolatyöntekijä, joka on joutunut työttömäksi vuoden sisään. Näiden ammattien työttömyyden kasvu on kymmenen kärjessä.
Välivuotta opinnoista pitänyt Lammi on nyt toimittanut työllisyyspalvelujen vaatimia työsuhteiden tuntimääriä ja Yhteishakua koskevia tietoja, jotta päivärahapäätös voidaan korjata.
Alle 25-vuotiailla työttömilllä on velvollisuus hakea koulutukseen, muuten heiltä voidaan evätä työttömyysetuus.
– Tämä on vielä auki. Olen työttömänä nyt, joten jos en saa valitusta menemään läpi, olen varaton. Tilanne on kyllä sen verran huono.
Nuori nainen jatkaa samalla kokoaikatöiden etsimistä ravintola-alalta.
Juttua muokattu 31.1.25 klo 9.10: Tarkennettu tieto, että Venny Lammi yritti kirjautua te-toimistoilla käytössä olleeseen ForeAmmatti-nimiseen sovellukseen, jota Tampere ei enää rahoita. Hän oli saanut tunnukset joulukuussa te-toimistosta.