Kevät tuo tullessaan valon ja lupauksen uudesta alusta, mutta monelle nuorelle se on kaikkea muuta kuin kevyttä kesäloman odottelua. Kesätyöhakemukset, pääsykokeet, ylioppilaskirjoitukset ja opparien loppurutistus kasautuvat yhdeksi valtavaksi painekattilaksi.
Tilannetta kiristävät opintotukikuukausien aiemmat vähennykset. Ne pakottavat opiskelijat valmistumaan nopeammin ja voivat vaikeuttaa toimeentulon hankkimista. Opiskelijoiden poistuminen yleisen asumistuen piiristä on heikentänyt joidenkin taloudellista tilannetta. Lisäksi aikuiskoulutustuen lakkauttaminen voi vaikeuttaa alan vahtamista myöhemmin.
Tämä tarkoittaa, että epäonnistumiselle on vähemmän tilaa, sillä myöhempi alanvaihto tai uudelleenkouluttautuminen on tehty taloudellisesti vaikeammaksi.
Moni nuori kokee, että koko tulevaisuus lepää tämän kevään onnistumisten tai pettymyksien varassa. Onko tällainen ajattelutapa reilua tai kestävää?
– Järjestelmämme asettaa nuoret tilanteeseen, jossa heidän pitäisi tehdä suuria elämään vaikuttavia päätöksiä aivan liian varhain, sanoo psykoterapeutti Thea Strandholm.
Strandholmin mukaan tulevaisuuspaniikki ei ole vain yksilön kokemus, vaan osin myös seurausta rakenteista, jotka kaventavat valinnanvapautta ja luovat kohtuuttomia odotuksia.
Katso videolta, miten kevätpaniikin saa kuriin.
Aivot eivät jaksa
Nuorten aivot kehittyvät vielä, minkä vuoksi heidän päätöksentekokykynsä ja stressinsietokykynsä ovat myös keskeneräisiä.
Suunnittelusta, impulssien hallinnasta ja pitkäjänteisestä ajattelusta vastaava etuotsalohko kypsyy vasta noin 25-vuotiaana. Tästä syystä nuoret ovat erityisen alttiita haitalliselle stressille.
– Kuormitus ei kosketa vain yhtä kevättä, vaan sen seuraukset voivat näkyä kuukausia tai jopa vuosia.
Stressin vaikutukset ulottuvat henkisestä uupumuksesta fyysisiin oireisiin, kuten uniongelmiin ja vatsavaivoihin.
– Pahimmillaan nuoret ajautuvat suoritusputkeen, josta palautuminen on lähes mahdotonta ilman ulkopuolista tukea. Näin järjestelmä ajaa heidät tilanteeseen, jossa sekä keho että mieli kärsivät aikana, joka on tarkoitettu oppimiseen ja kasvuun.
Strandholm painottaa, että nuorten täytyy saada kasvaa ja tehdä valintojaan ilman jatkuvaa painetta suorittamisesta.
Kontrollista irti
Nuorten kokemaa stressiä pahentaa epävarmuus, joka saa heidät pyrkimään kontrolloimaan tilannetta edes ajatusten tasolla. Tämä voi kuitenkin lisätä kuormitusta entisestään.
– Mielen täyttäminen uhkakuvilla ja ajatuksilla siitä, että kaikki on kiinni yhdestä onnistumisesta, on pahinta, mitä voi tehdä itselleen, Strandholm varoittaa.
Sen sijaan hän suosittelee kokeilemaan uteliaisuutta ja joustavuutta: mitä muita mahdollisuuksia voisi olla, jos yksi tie ei aukeakaan? Ajattelun vapauttaminen auttaa myös kehoa rauhoittumaan, mikä on ensiarvoisen tärkeää pitkittyneen stressin keskellä.
Mikä avuksi?
Moni nuori unohtaa itsestään huolehtimisen kevään kiireissä. Strandholm korostaa, ettei tulevaisuus saa olla ainoa tavoite, joka ohjaa arkea.
– On tärkeää pitää kiinni asioista, jotka tuovat iloa ja hyvinvointia: liikunnasta, unesta, hyvästä ravinnosta ja kaverisuhteista. Ne eivät ole toissijaisia, vaan juuri ne tukevat jaksamista.
Strandholm kehottaa myös haastamaan mustavalkoista joko tai-ajattelua.
– Ajatus siitä, että olen onnistunut vain, jos saavutan tietyn opiskelupaikan, on harhaanjohtava. Elämässä on paljon erilaisia polkuja, joita voi tutkia.