”Poraa beibi poraa”, julisti Yhdysvaltain presidentti Donald Trump virkaanastujaispuheessaan maanantaina.
Juuri öljyntuotannon lisääminen saattaa konkreettisimmin vaarantaa kansainväliset tavoitteet ilmaston lämpenemisen torjumisesta, sanoo Ilmastopaneelin jäsen, kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta.
– Huolestuttavimpia kohtia virkaanastujaispuheesta oli se, että hän alkaa tukea öljyn etsintää myös Arktisella alueella.
Yhdysvallat on Kiinan jälkeen maailman toiseksi suurin kasvihuonepäästöjen tuottaja, ja siksi Trumpin toimet heijastuvat Kuloveden mukaan koko maapalloon.
– Yhdysvallat on iso maa ja päästölähde. Trumpin toimet hidastavat ilmastonmuutoksen globaalia hillintää hetkellä, kun sitä olisi pitänyt nopeasti kiihdyttää.
Maapallon keskilämpötilan 1,5 asteen nousun torjuminen on Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tavoite. Kuloveden mukaan tavoitteeseen pääseminen vaikeutuu entisestään.
– Jos samalla hidastetaan vihreää siirtymää, tämä varmasti näkyy konkreettisesti ilmaston kuumenemisessa ja puolentoista asteen tavoitteen saavuttamisessa.
Kaikki ei mene kuten ”isoissa puheissa”
Liikenne on USA:ssa iso päästölähde. Trump on peruuttamassa keskeisen vihreän siirtymän edistämispakettia, Inflation Reduction Actin (IRA) edellisen presidentin Joe Bidenin kaudelta.
Satojen miljardien dollareiden tukipaketin piti vauhdittaa sähköautoja, akkuteollisuutta ja muuta puhtaan siirtymän teknologiaa.
Läpihuutojuttu ei sen lopettaminen ole.
Yritys purkaa paketti kokonaan todennäköisesti herättäisi voimakasta vastustusta yrityksissä, eikä paketin kumoamiselle löytyne poliittista tukeakaan.
– IRA:n on laskettu luoneen noin neljäsataatuhatta työpaikkaa. Se on tuonut investointeja republikaanivaltioihin, kuten Texasiin, jossa on ollut valtava buumi puhtaan tai vihreän siirtymän hankkeita.
– Ihan varmasti kaikki ei mene sellaisena läpi, kuten Trump isoissa puheissaan esittää, Kulovesi sanoo.
Tuomioistuimet torppasivat
Osavaltioilla on omaa ympäristölainsäädäntöä, Kalifornia ja useat muut osavaltiot pitivät Trumpin edellisellä kaudella vapaaehtoisesti kiinni Pariisin sopimuksesta.
Kulovesi viittaa myös siihen, miten Trump edellisen kerran tultuaan valtaan julisti ”pelastavansa hiiliteollisuuden” ja purkavansa ympäristösääntelyä. Alkoi oikeusprosesseja.
– Kun Trumpin hallinnon silloisia aloitteita sääntelyn purkamisesta on jälkeenpäin analysoitu, suurimman osan niistä torppasivat tuomioistuimet.
– Siksi täytyy huolellisesti seurata, mihin republikaanien poliittinen tahto riittää, ja mihin Trumpin valtaoikeudet riittävät.
Keskeistä on, että vihreä siirtymä pyörii markkinaehtoisesti.
– Se hidastuu, mutta ei se kokonaan pysähdy.
Öljyn poraaminen ehkä helpompi tavoite
Sen sijaan öljyn tuotantoa voi Kuloveden mukaan olla helpompi lisätä politiikkatoimilla. Trumpin tavoitteena on pitää energian hinta matalana.
Yhdysvalloissa öljyntuotanto on jo saavuttanut 2020-luvun ennätyslukemat muun muassa Euroopan energiakriisin ja Ukrainan sodan seurauksena.
– Ja jos sitä vielä aktiivisesti tuetaan, niin se on tietenkin huolestuttavaa ja vie kehitystä väärään suuntaan.
Huono signaali öljyvaltioille
Pariisin ilmastosopimuksesta pois jääminen oli Trumpilta odotettu veto. Käytännössä Yhdysvallat irtautuu siitä tammikuussa 2026.
Sopimukseen on liittynyt lähes jokainen maailman itsenäinen valtio. Yhdysvaltojen lisäksi sopimuksen ulkopuolelle jäävät tulevalla nelivuotiskaudella vain Iran, Libya ja Jemen.
Kuloveden mukaan merkittävä vaikutus on sillä, ettei Yhdysvallat enää anna ilmastorahoitusta kehittyville maille. Sitä tarvittaisiin ilmastonmuutoksen aiheuttamien tuhojen korjaamiseen ja sopeutumiseen.
– Tästä jää iso aukko kehittyvien maiden kassaan.
Toinen kysymys on, miten motivoida entuudestaan penseitä öljyntuottajamaita, kuten Saudi-Arabiaa luopumaan fossiilisista, kun Yhdysvallat ilmoittaa lisäävänsä niiden tuotantoa.
– Kun Trump nostaa esille, että palataan fossiilisten edistämiseen, se on juuri päinvastaista politiikkaa kuin mitä kansainvälisesti yhdessä ilmastonmuutoksen hillinnästä on sovittu, Kulovesi sanoo.
Vuoden 2023 Dubain ilmastokonferensissa asia oli yksi vaikeimmista.
”Vielä ärsyttävämpi” puitesopimus
Myönteisenä seikkana Kulovesi nostaa esille sen, ettei USA tiettävästi ole eroamassa YK:n puitesopimuksesta.
Yhdysvallat on tempoillut ilmastosopimuksissa ja niiden ratifioinneissa edes takaisin, mutta koska puitesopimus on senaatin ratifioima, siihen palaaminen olisi ison mutkan takana.
– Jos joku osaa vihjata, että tämä olisi se vielä ärsyttävämpi teko, kyllähän Trump tämmöisestä voisi innostua. Se sattuisi kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön vielä pahemmin, Kulovesi pohtii.
Myös Bushit veivasivat
Yhdysvaltojen ilmastopolitiikan linjaukset vaihtelevat presidenttikaudelta toiselle, eikä Trumpin vetäytyminen ole Kuloveden mukaan sinänsä uutta.
– Se, että Yhdysvallat vetäytyy kansainvälisen ilmastoyhteistyön keskiöstä republikaanipresidentin kaudella, on ollut enemmän sääntö kuin poikkeus.
Paljon kriittisempiä hetkiä elettiin Kuloveden mukaan parikymmentä vuotta sitten, kun kansainvälisessä ilmastopolitiikassa otettiin vasta ensiaskelia.
Ensimmäinen Bushin perheen presidenteistä, George H.W. Bush oli merkittävässä roolissa käynnistämässä YK:n ilmastopuitesopimuksen neuvotteluita.
– Mutta ”poika-Bush” sitten päätti, ettei Yhdysvallat liity Kioton pöytäkirjaan.
Silloin ei ollut markkinavetoista energiamurrosta, ja koko ilmastokeskustelu oli lastenkengissä, toisin kuin nyt.
– Siitä huolimatta ilmastopolitiikka ei pysähtynyt. EU päätti käynnistää päästökauppajärjestelmän, vaikka pelättiin hiilen hinnan vaikutuksia Euroopan kilpailukykyyn, Kulovesi vertaa.
Selvää on silti, ettei ilman Yhdysvaltoja olisi Pariisin ilmastosopimustakaan.
– Kun Yhdysvallat on ollut aktiivisesti mukana kansainvälisessä ilmastopolitiikassa, niin se totta kai vauhdittaa sitä merkittävästi. Esimerkiksi Obaman hallinnolla oli ratkaiseva rooli kahdenvälisen Kiina-yhteistyön kautta. Se oli syy, miksi meillä on Pariisin sopimus.
