100 000 000 euroa ja vielä muutama miljoona päälle.
Yhteensä tämän verran kansalaisten sosiaali- ja terveydenhuoltoon käytettyjen tilojen vuosivuokrat nousivat soteuudistuksen yhteydessä.
Tällaisia tiloja ovat muun muassa terveyskeskukset, sote-asemat ja vanhainkodit. Ennen uudistusta kunnat joko käyttivät tiloja itse tai vuokrasivat niitä toisille.
Vuokrakustannusten kasvu selviää Ylen MOT-toimituksen laajasta Manner-Suomen kuntiin tekemästä tietopyynnöstä. Vertailussa on mukana yli 3 000 kuntien omistamaa sote-tilaa.
Kasvaneet vuokrat tarkoittavat sitä, että hyvinvointialueilla on käytettävissä vähemmän rahaa varsinaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Kohonneita vuokrakustannuksia ja hyvinvointialueiden tilannetta käsitellään laajemmin tuoreessa MOT-dokumentissa Terveyskeskusten kalliit seinät. Ohjelma on katsottavissa Yle Areenassa.
Alueelliset erot ovat suuria
Valtakunnallisesti vuokrat nousivat vuonna 2023 keskimäärin 17 prosenttia edellisvuodesta, mutta alueelliset erot ovat isoja.
Suurin suhteellinen vuokrannousu tapahtui Kainuussa, 64 prosenttia. Etelä-Savossa nousua tuli toiseksi eniten, 47 prosenttia.
Osassa alueita muutokset olivat pieniä. Itä-Uudellamaalla vuokrat jopa putosivat.
Yksittäisissä kunnissa vuokrat ovat paikoin moninkertaistuneet.
Kunnat saavat sote-tiloistaan lisätuloja, mutta rahoja ei voi käyttää terveyspalveluihin. Niitä kunnat eivät enää saa järjestää.
Tilanne on nurinkurinen: vuokratuloilla kunta voisi vaikka remontoida terveysaseman mutta ei palkata sinne lääkäreitä tai hoitajia.
Samaan aikaan monissa kunnissa terveyspalvelut ovat karanneet ja karkaamassa entistä kauemmas.
Hyvinvointialueet ovat olleet jo valmiiksi rahapulassa ja irtisanoneet työntekijöitä sekä supistaneet toimintaansa. Kasvaneet vuokrakustannukset heikentävät taloustilannetta entisestään.
Sote-rakennuksiin kuluva 100 miljoonaa on sekin pois kansalaisten palveluista.
Määrällä palkkaisi esimerkiksi tuhatkunta hoitajaa.
Syy löytyy sote-laista
Miksi vuokrat ovat kasvaneet näin paljon?
Samalla kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirrettiin hyvinvointialueiden pyöritettäväksi, ne velvoitettiin vuokraamaan kuntien omistamat sote-tilat kolmeksi vuodeksi.
Lakitekstiin eli niin sanottuun vuokra-asetukseen määriteltiin kaava, jonka mukaan vuokrasopimuksia solmittiin valtavasta määrästä sote-tiloja.
Asetuksen tarkoituksena oli estää se, että kunnat hankkiutuisivat rasitteeksi käyvistä tiloista eroon. Samalla vuokrille pyrittiin määrittämään tulevaa markkinatasoa, sillä kuntien tulee joka tapauksessa yhtiöittää tilat sopimusten päätyttyä.
Kuten MOT:n selvitys osoittaa, asetus on johtanut paikoin suuriin lisäkustannuksiin hyvinvointialueille. Kuntien näkökulmasta katsottuna se on ollut varsin antelias.
Sote-pomon mukaan vuokriin ei ole varaa
Kainuussa vuokrat kasvoivat soteuudistuksessa euroissa mitattuna yli viisi miljoonaa vuodessa.
Voimakas nousu johtuu siitä, että ennen uudistusta alueella toiminut kuntayhtymä maksoi kunnille poikkeuksellisen matalaa tilavuokraa.
– Kunnat ovat käyttäneet asetuksen sallimat mahdollisuudet täysimääräisesti hyväkseen ja nostaneet vuokrat muutostilanteessa tappiinsa, hyvinvointialueen toimialuejohtaja Timo Halonen kertoo.
Halonen lisää kuitenkin ymmärtävänsä kuntia, jotka kamppailevat tyhjenevien tilojen kanssa.
Myös Etelä-Savossa vuokrat kasvoivat Kainuun tapaan noin viidellä miljoonalla vuodessa.
Hyvinvointialue on pyrkinyt neuvottelemaan kuntien kanssa vuokria uusiksi ja kertonut suoraan, että jos hintoja ei pystytä alentamaan, palveluita on karsittava.
Kun neuvottelut eivät tuottaneet tulosta, hyvinvointialue irtisanoi suuren määrän sopimuksia. Irtisanomiset tulevat voimaan tämän vuoden päätyttyä, kun kolmivuotiset sopimukset tulevat tiensä päähän.
Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Heikki Laukkanen (kesk.) kertoo, että nykyiseen vuokratasoon ei yksinkertaisesti ole varaa.
Tilanne tulee muuttumaan merkittävästi, kun hyvinvointialueille avautuu mahdollisuus päästä eroon kalliista sopimuksista.
Esimerkiksi Kainuussa tavoitteena on päästä eroon kolmasosasta tiloja. Etelä-Savossa on laskettu ylimääräistä tilaa olevan kymmenen hehtaaria. Se vastaa noin 14 jalkapallokenttää.
Heikki Laukkasen mukaan monet kunnat ovat saaneet vuokramallista tuntuvaa taloudellista etua.
– Jotkut hyötyvät tästä järjestelmästä tällä hetkellä tosi rajusti.
Katso MOT-dokumentti Terveyskeskusten kalliit seinät Yle Areenassa.