Aurinko on aktiivisimmillaan paraikaa. Auringonpurkauksien huippu on noin 11 vuoden välein, ja juuri nyt tähtemme koronaan varastoitunut magneettinen energia purkautuu rajusti.
– Me olemme tällä hetkellä juuri auringonpilkkusyklin maksimissa eli meillä on massiivisia auringonpurkauksia melkein joka päivä. Heliofysiikan ja avaruussään kannalta siis todella mielenkiintoinen aika tällä hetkellä, Antti Pulkkinen sanoo.
Pulkkinen ei peittele innostustaan, koska auringonpurkaukset ovat olennaisin osa hänen työstään.
Titteli on komea: heliofysiikan osaston tutkimusjohtaja. Työnantaja on avaruusalan tunnetuin, Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa.
Suomessa ja Espoon Dipolissa Pulkkinen kävi Winter Satellite Workshop -tapahtumassa.
Osa aurinkomyrskyistä tulee kohti Maata, ja se näkyy lähiavaruudessa, meillä varsinkin revontulina. Viime vuoden puolella reippaista myrskyistä raportoitiin toukokuussa ja lokakuussa.
Auringonpurkauksiin liittyy huolia ja jopa pelkoja. Avaruussää voi aiheuttaa häiriöitä tietoliikenteeseen, satelliittien paikannukseen ja lentoliikenteeseen. Pahimmillaan purkaus voi lamauttaa sähköverkkoja.
– Esimerkiksi toukokuun myrskyn aikana viime vuonna globaalisti oli vaikutuksia sähkönsiirtojärjestelmissä, Pulkkinen kertoo.
Milloin nähdään seuraava carringtonin tapahtuma?
Pahimmillaan myrsky voi lamauttaa elämää merkittävästi.
Vuonna 1859 tapahtunut auringonpurkaus on voimakkain ihmisen mittaama geomagneettinen myrsky. Myrsky nimettiin sen havainneen brittitähtitieteilijän Richard Carringtonin mukaan. Tuolloin kaikkialla maapallolla nähtiin revontulia.
Pelkona onkin, mitä tapahtuu, kun Maahan iskee seuraava carringtonin tapahtuma.
Yhdysvalloissa arvioidaan ison myrskyn iskevän kerran sadassa vuodessa. Pulkkinen kertoo, että Yhdysvalloissa tällaisen tärskyn varalta varaudutaan entistä paremmin.
– Kaikilla sähkönsiirtojärjestelmien operoijilla pitää olla operatiivinen suunnitelma sitä varten. Lisäksi niiden pitää tehdä tutkimuksia siitä, mitä massiivinen avaruusmyrsky tarkoittaisi niiden systeemien kannalta, Pulkkinen sanoo.
Aurinkomyrskyjen riskit tunnetaan ylipäätään entistä laajemmin. Pulkkinen kertoo kulkeneensa avaruussääkonferensseissa melkein kolme auringon sykliä (3x11=33) ja niissä on osallistujia vuosi vuodelta enemmän, tutkijoita ja operoijia.
Samaan aikaan ihmiskunnasta on tullut entistä haavoittuvaisempi. Aurinkomyrskyille alttiiden satelliittien määrä on kasvanut ja jatkaa kasvua entistä reippaammin. Siksi avaruuden tapahtumia pitää seurata tarkasti.
– Voi sanoa, että jossain mielessä avaruussää on kuin uusi sää, Pulkkinen tiivistää.
Kilpajuoksua avaruuteen
Pulkkinen on ehtinyt olla Nasan palveluksessa jo pitkään.
Hän kirjoitti ylioppilaaksi Kajaanissa ja lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon. Väitöskirja syntyi 2003. Vuotta myöhemmin Pulkkinen oli haistelemassa ison maailman tuulia Nasan Goddard Space Flight Centerissä.
– Ajatus oli tehdä töitä pari vuotta siellä ja palata sitten takaisin Eurooppaan. Tapasin paikallisen vaimon ja 20 vuotta myöhemmin olen vieläkin siellä, Pulkkinen kertoo.
Nasa on työpaikkana tietenkin mielenkiintoinen. Kaikki tutkimukseen liittyvät vaiheet voidaan tehdä saman katon alla.
Avaruus on muutenkin monella tapaa tapetilla, ja varsinkin Kuuhun on kova kilpajuoksu meneillään. Tänä vuonna kiertolaisellemme laukaistaan useita laskeutujia, ja ihmisen uskotaan palaavan lähivuosina Kuuhun – yli 50 vuoden tauon jälkeen.
Vasta virkaansa valittu Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kurkottaa vielä paljon korkeammalle ja lupaa miehitetyn aluksen lentävän Marsiin hänen virkakaudellaan.
– Se on mielenkiintoinen kohde, ja Marsissa on paljon tiedettä tehtävänä. Meillä on luotaimia menossa sinne jo, ja jos sinne mennään myös ihmisten kanssa, niin miksi ei, Pulkkinen muotoilee.
Mars-lento tarjoaisi mahdollisuuksia muillekin avaruusalan osaajille, Pulkkinen muistuttaa. Suomessa on useita avaruusinstrumenttien valmistajia.
