EU:n ulkoministerit sopivat maanantaina Venäjä-pakotteiden jatkamisesta. Venäjän painostamiseksi tarvittaisiin kuitenkin entistä kovempia pakotteita, Venäjä-asiantuntija sanoo Ylelle.
Presidentti Trumpilla on valttikortti, jolla hän voisi pakottaa presidentti Putinin jopa lopettamaan sodan Ukrainassa, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun yliopiston tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto.
– Se on ehdottoman kova kortti. Sen jälkeen Venäjälle tulee aika nopeasti tiukka paikka.
Kyse on siitä, että Yhdysvallat asettaisi pakotelistalle Venäjän öljyä vastaanottavia satamia.
Nyt pakotteet kohdistuvat erityisesti öljyä kuljettaviin aluksiin, niin sanottuun Venäjän varjolaivastoon.
– Yritetään pinseteillä ottaa muurahainen eli tankkeri kerrallaan. Se ei tule koskaan onnistumaan. Pitäisi keskittyä siihen, mihin öljy menee, professori Liuhto kuvaa.
Satamapakotteita voi olla haastavaa toteuttaa, koska ne nostaisivat öljyn hintaa, sanoo puolestaan Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko.
”Trump on vaikeasti ennakoitava”
Enteitä satamapakotteista on jo nähty. Kiinalainen satamaoperaattori Shandong Port Group kielsi vastikään Yhdysvaltain pakotelistalla olevia aluksia purkamasta lastiaan yhtiön satamissa.
Presidentti Bidenin hallinto asetti viimeiset pakotteensa tammikuun alkupuolella.
Professori Liuhto sanoo, että Trumpin hallinnon pitäisi ottaa satamakortti käyttöön nyt nopeasti.
Liuhdon mukaan riittäisi, jos pakotelistalle joutuisi muutamia keskeisiä Venäjän öljyä vastaanottavia satamia. Hän uskoo, että pelote pankkiliikenteen katkaisemisesta tepsisi muihinkin öljyterminaaleihin.
Liuhto ei halua silti ennakoida, onko presidentti Trump valmis käyttämään valttikorttiaan.
– Yhdysvaltain presidentti on niin vaikeasti ennakoitava, että en uskalla sanoa juuta enkä jaata.
Venäjän öljyn vienti löytänyt uudet reitit
Öljy on avainasemassa, kun Venäjä halutaan painostaa talouspakotteilla rauhaan. Arviolta lähes puolet Venäjän vientituloista tulee edelleen öljystä ja öljytuotteista.
Vaikka Yhdysvallat ja EU ovat lopettaneet Venäjän öljyn suoran tuonnin, Venäjän öljyn vienti ei ole silti romahtanut.
– Se on löytänyt uudet reitit, professori Liuhto sanoo.
Venäjä kierrättää öljyään erityisesti Intian kautta. Intian Venäjältä ostama raakaöljyn määrä on 18-kertaistunut Venäjän hyökkäyssodan aikana.
Surkuhupaisaa on, että Intiasta on tullut EU:n suurin öljytuotteiden toimittaja, Liuhto sanoo. – Tätä hommaa on katsottu vähän läpi sormien.
Liuhto pitääkin tärkeänä, että Intiassa sijaitseva, puolittain Venäjän omistama Vadinarin öljynjalostamo joutuisi myös pakotelistalle.
Satamapakotteet nostaisivat öljyn hintaa
Satamapakotteet olisivat haastavia toteuttaa, koska ne leikkaisivat rajusti Venäjän öljyn vientiä, Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko arvioi.
Pakotteiden tavoitteena on ollut, että Venäjä vie maailmanmarkkinoille yhtä paljon raakaöljyä ja öljytuotteita kuin ennen hyökkäystä, mutta saa niistä aiempaa alhaisemman hinnan hintakaton vuoksi.
Venäjän öljy kattaa nyt kymmenesosan maailman öljykaupasta. Sen iso leikkaus nostaisi väistämättä öljy- ja öljytuotteiden hintoja.
– Se on potentiaalisesti sisäpoliittinen ongelma monessa maassa. Ymmärtääkseni sen vuoksi on päädytty siihen, että ei haluta rajoittaa Venäjän vientimäärää, Laura Solanko sanoo.
Professori Kari Liuhto sanoo, että kaikki valtiot eivät varmasti öljyn hintapiikkiä halua.
– Mutta jos ihan oikeasti halutaan lopettaa Ukrainan sota, niin Trumpilla olisi tässä hyvin vahva valttikortti.
”Jos he huomaavat, että talous on menossa pois alta”
Liuhdon mukaan Venäjän kansa tuskin nousee kapinaan, vaikka maan talous romahtaisikin. Venäläisten protestointi on lamautettu kovilla otteilla ja mielivaltaisilla tuomioilla.
Muutospaine voi tulla Putinin lähipiiristä, niin sanotuilta silovikeilta, joihin kuuluu keskeisiä turvallisuus-, järjestys- ja puolustusorganisaatioiden henkilöitä.
– Jos he huomaavat, että talous on menossa alta pois, voi painetta alkaa tulla myös Putinin suuntaan, professori Liuhto sanoo.
Mutta onko Venäjän talous menossa pois alta?
– Venäjän taloudessa kyllä vähän kuplii, Liuhto toteaa.
Venäjä käyttää jo kuusi prosenttia bruttokansantuotteestaan sotakoneiston pyörittämiseen. Liuhdon mukaan iso riski on myös siinä, että venäläispankit on pakotettu rahoittamaan 250 miljardilla dollarilla sotateollisuuden yrityksiä.
Trumpin ruuvi: ”Pakotteita voidaan yhä merkittävästi kiristää”
Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko sanoo, että Bidenin hallinnon viimeinen pakotepaketti on merkittävä myös Trumpin hallinnon kannalta.
– Se antaa myös sellaista viestiä, että pakotteita voidaan yhä merkittävästi kiristää.
Yhdysvaltain pakotteet purevat nyt ensimmäistä kertaa myös venäläisiin öljyntuottajiin, Gazprom Neft- ja Surgutneftegaz-yhtiöihin. Ne tuottavat noin viidenneksen Venäjän vientiöljystä.
Yhdysvaltain uudet pakotteet iskevät myös yli 180 tankkeriin, jotka ovat kuljettaneet Venäjän öljyä.
– Minusta tankkereiden sanktioiminen on aika tehokas keino. Tankkereita on pakotelistalla jo niin paljon, että ainakin niiden korvaaminen vie varmasti aikaa, Laura Solanko arvioi.
Hän sanoo, että Venäjä-pakotteet ovat toimineet yleisesti kuten on tarkoitettukin. Ne ovat vähentäneet Venäjän vientituloja ja kykyä hankkia sotateollisuuden käyttämää teknologiaa.
Solanko ei silti usko, että Venäjä voitaisiin painostaa pakotteilla lopettamaan sota.
– Hallinto on sitonut oman tulevaisuutensa sotaan. Silloin sodan taloudellisilla kustannuksilla ei ole niin suurta merkitystä.