Opiskelijat ovat tyrmistyneitä tietoon, jonka mukaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK lopettaa restauroinnin koulutuksen Kouvolan kampuksellaan.
– Tämä oli odotettavissa, kun toissa vuonna emme saaneet aloittavaa opiskelijaryhmää. Se on silti isku sydämeen, sanoo opiskelija Sini Vasko.
Kun oppilaat saivat tiedon koulutuksen päättymisestä, tunnelma oli Vaskon mukaan hautajaistunnelmainen.
Vasko itse opiskelee kolmatta vuotta, joten hänen opintoihinsa muutos ei juuri vaikuta. Hän on kuitenkin huolissaan ensimmäisen vuoden opiskelijoista.
Huoli valinnaisaineista
Jolia Jokilehto opiskelee restaurointia ensimmäistä vuotta.
– Tämä vaikuttaa tietenkin paljon opintolinjan yhteisöllisyyteen. Jotain jää puuttumaan opintoajasta. Lisäksi huolestuttavat valinnaisaineet, koska niitä ei pienemmälle porukalle voi ehkä järjestää yhtä laajasti, hän sanoo.
Restaurointiin keskittynyt artenomi on kulttuurisen omaisuuden säilyttämisen asiantuntija. Hän osaa esimerkiksi korjata vanhoja huonekaluja.
Restauroijan ammattinimike on käytössä pelkästään Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijoilla. Esimerkiksi Metropolia ammattikorkeakoulusta Helsingistä valmistuu konservaattoreita.
XAMKissa restauroinnin artenomin koulutus on ollut oppilaitoksen alusta saakka. Oppilaitoksessa on tehty myös nimekkäitä kunnostustöitä ja asiakkaina ovat olleet niin presidentinkanslia kuin eduskuntatalo. Nykyään linja ei enää houkuttele opiskelijoita.
Koulutusjohtaja Jomi Fagerström kertoo, että oppilaitoksessa on paljon osaamista restaurointiin ja käden taitoon.
– Tilanne on nyt hyvin tuore. Pohdittavaksi varmasti tulee, jääkö oppilaitokseen jokin muu keino hyödyntää osaamista esimerkiksi muilla linjoilla, hän sanoo.
Kädentaidot heikentyneet
Linjan loppuminen on koulutusjohtaja Jomi Fagerströmin mukaan pitkän kehityksen tulos. Hakijamäärät ovat pienentyneet, ja useina vuosina linjalle on jouduttu järjestämään lisähaku oppilaspaikkojen täyttämiseksi.
– On vaikea sanoa yksiselitteisesti mistä tämä johtuu. Nykyiset opiskelijat kokevat ehkä koulutusalan vieraaksi, sanoo Fagerström.
Hänen mukaansa taitoaineita ei enää opeteta paljon peruskoulussa. Opiskelijat hakeutuvat opiskelemaan alaa aikaisempaa heikommilla kädentaidoilla.
Kulttuurialan opintojen järjestäminen on myös oppilaitokselle kalliimpaa kuin esimerkiksi insinöörien kouluttaminen. Kädentaidot vaativat yksilöllistä ohjausta ja paljon työtiloja. Oppilaitosten rahoitus on sidoksissa valmistuvien oppilaiden määrään, jolloin pieniä ja vajaita ryhmiä ei ole taloudellisesti järkevää kouluttaa.
”Heijastaa yhteiskunnan arvoja”
Koulutusjohtaja Jomi Fagerström kertoo, että lopetuspäätös on ollut pettymys sekä oppilaille että henkilöstölle. Oppilaat pääsevät purkamaan tunteitaan yhdessä sekä heidän apunaan on opintopsykologi.
Kolmannen vuoden opiskelija Sini Vasko on tuonut alaa tutuksi myös erilaisissa tapahtumissa. Linjan lopetus tuntuukin nyt siltä, kuin työ valuisi hukkaan. Hän kokee, että oppilaitos on saanut osansa kulttuuriin kohdistuvista leikkauksista.
– Leikataan kulttuurilta, museoilta ja humanismilta. Se kertoo yhteiskunnan arvoista, sanoo Vasko.
Vasko kokee restauroijan suojelevan suomalaista kulttuuriperintöä. Kulttuuria, jota voi koskettaa. Hän kokee, että ihmisten on tärkeä muistaa mistä on tultu.
– Kulttuuri ei ole luksusta vaan osa arkea, se on meissä kaikissa. Osa kestävää kehitystä on pitää huolta siitä, että esimerkiksi rakennuskanta säilyy, hän sanoo.