Talouspolitiikan arviointineuvosto katsoo, että Suomen talouskehitys oli viime vuonna Euroopan mittakaavassa heikkoa. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat nopeasti.
Asiantuntijoista koostuva Talouspolitiikan arviointineuvosto ruotii hallituksen talouspolitiikan onnistumista ja julkaisee siitä arvionsa vuosittain.
Neuvosto kannustaa nyt antamaan hyvinvointialueille enemmän aikaa saavuttaa tarvittavat säästöt, sillä ne ovat aloittaneet toimintansa haastavissa olosuhteissa ja tarvitsevat joustoa alijäämien kattamiseen.
– Vielä ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että sote-uudistus olisi epäonnistunut, toteaa neuvoston puheenjohtaja Niku Määttänen Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tiedotustilaisuudessa.
Hyvinvointialueet kamppailevat taloudellisten haasteiden kanssa ja joutuvat kiristämään vyötään, mutta on tärkeää, että palvelut pysyvät laadukkaina. Muun muassa lääkäreiden saaminen on ollut hankalaa, joten uusia ratkaisuja tarvitaan, jotta terveyspalvelut toimisivat sujuvasti.
Lisää koulutuspaikkoja lääkäreille
Neuvoston mukaan vaikeudet lääkäreiden rekrytoinneissa saattavat olla merkittävin yksittäinen este riittävien terveydenhuoltopalvelujen turvaamiselle.
Hallituksen päätös korottaa korvauksia yksityisten lääkäripalvelujen käytöstä ei välttämättä helpota ongelmaa, sillä se todennäköisesti lisää lääkärien kysyntää yksityisellä sektorilla.
Ratkaisuiksi ehdotetaan lääkäreiden työpanoksen parempaa kohdentamista, lääkärikoulutuksen kasvattamista ja ulkomaisten osaajien houkuttelua.
Hyvinvointialueet ovat vuoden 2023 alusta vastanneet sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisestä. Poikkeuksena on Helsingin kaupunki, joka huolehtii edelleen itse näistä velvoitteistaan.
Kaupungistuminen ja työperäinen maahanmuutto tukevat tuottavuutta
Työpaikkojen ja työntekijöiden keskittyminen suuriin kaupunkeihin hyödyttää sekä työntekijöitä että yrityksiä neuvoston mukaan.
Työntekijät löytävät helpommin osaamistaan vastaavia työpaikkoja, mikä mahdollistaa kaupunkien korkeamman palkkatason. Kaupungistuminen tukee myös työn tuottavuuden ja työllisyyden kehitystä koko kansantalouden tasolla.
Työperäinen maahanmuutto voi osaltaan vahvistaa tätä kehitystä ilman, että väestön tarvitsee vähentyä muilla alueilla.
Neuvoston mukaan työllisyysaste on Suomessa laskenut enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Yksi syy tähän on Venäjälle asetetut pakotteet. Myös euroalueen yhteinen rahapolitiikka on ollut Suomen kannalta liian kireää.
Vaikka hallitus on tehnyt monenlaisia leikkauksia, julkinen velka kasvaa yhä. Neuvosto kuitenkin toteaa, että kysyntää heikentäviä lisäsopeutuksia, kuten sosiaalietuuksien leikkauksia, tulisi välttää lyhyellä aikavälillä.
Sen sijaan neuvosto näkee, että hallitusohjelmassa mainittu eläkeuudistus on mahdollisuus vahvistaa julkista taloutta.
Viime aikoina keskusteluun noussutta perintöveron mahdollista poistamista Määttänen ei kuitenkaan pidä merkittävänä asiana valtion talouden kannalta.
Määrätietoinen ilmastopolitiikka toisi valtiolle tuloja
Lisäksi neuvosto rohkaisee ilmastopolitiikassa konkreettisiin toimiin, jotta tavoitteet eivät jää pelkäksi sanahelinäksi.
Neuvoston mukaan julkisen taloutta voisi vahvistaa veroilla tai maksuilla, joita perittäisiin sellaisista toimista, jotka kasvattavat päästöjä tai pienentävät hiilinieluja.
– Edelleenkään hallituksella ei tunnu olevan selkeitä suunnitelmia, miten Suomen ilmastopolitiikkaa vahvistetaan. Määrätietoisempi ilmastopolitiikka voisi tuoda meille lisää verotuloja. Esimerkiksi hiilinieluissa voisi olla sellaisia instrumentteja, Määttänen sanoo.
Näistä asioista hallitus saa kiitosta
Viime vuonna hallitus päätti korottaa yleistä arvonlisäverokantaa 1,5 prosenttiyksiköllä.
Myös eläketuloverotusta päätettiin kiristää lievästi.
Neuvoston mukaan nämä toimet lisäävät hallituksen finanssipolitiikan uskottavuutta ja sitoutumista julkisen talouden vahvistamiseen.
Määttäsen mielestä hallituksen tavoite on hyvä.
– Hallitus on aivan oikeassa pyrkiessään merkittävästi vahvistamaan ja vakauttamaan julkista taloutta.
Hallitusohjelman toimet olivat Määttäsen mukaan vielä riittämättömiä, mutta kevään kehysriihen päätökset ovat parantaneet tilannetta.
– Isossa kuvassa hallituksen tavoitteen asettelu ja toimet ovat nyt kohtuullisen hyvässä linjassa keskenään.