Keskusrikospoliisi (KRP) epäilee, että Eagle S -öljytankkeri vaurioitti joulupäivänä Suomen ja Viron välistä sähkökaapelia ja neljää tietoliikennekaapelia.
Yhdeksää miehistön jäsentä epäillään törkeästä tuhotyöstä ja törkeästä tietoliikenteen häirinnästä.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi joulukuussa Kauppalehdelle, että sähkökaapelin korjaus maksaa runsaat 30 miljoonaa euroa.
Tietoliikenneyhtiö Ciniasta kerrottiin Ylelle, että yhden kaapelivaurion korjaaminen maksaa noin puoli miljoonaa euroa.
Kustannuksiin vaikuttaa yhtiön mukaan oleellisesti se, millaisella korjausaluksella kaapelivaurioita korjataan.
Kysyimme oikeusoppineelta viisi tärkeää kysymystä korvauksista.
Kysymyksiin vastaa rikosoikeuden apulaisprofessori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.
1. Voivatko kaapeleita omistavat yhtiöt vaatia korvauksia Eagle S -aluksen omistavalta Caravella-varustamolta?
– Lähtökohtaisesti tahallisen tai tuottamuksellisen eli huolimattomuudesta johtuvan vahingon aiheuttanut henkilö on velvollinen korvaamaan vahingon määrän toiselle.
– Tietyissä tilanteissa myös työnantaja voi joutua vastuuseen työntekijänsä virheistä tai laiminlyönneistä, jos työntekijä toimii työtä tehdessään virheellisesti.
– Jos varustamo on tässä tapauksessa työnantajan asemassa, se voi joutua vastuuseen, jos työntekijät ovat aiheuttaneet vahingon.
2. Voivatko rikoksista epäillyt merimiehet joutua itse korvausvastuuseen?
– Tahallisesta tai tuottamuksellisesta rikoksesta voi joutua niin sanottuun rikosperusteiseen korvausvastuuseen.
– Yleisellä tasolla todettuna oikeus voi määrätä samasta rikoksesta tuomitut yhteisvastuullisesti korvaamaan vahingot. Tällöin summa jaettaisiin tuomittujen kesken.
– Jos jollain ei olisi rahaa maksaa korvauksia, muut maksaisivat sen osuuden, jotta vahingon kärsijä saisi rahansa.
– Jos työnantaja joutuisi maksamaan korvauksen rikokseen syyllistyneiden työntekijöidensä puolesta, se voisi vaatia summaa myöhemmin työntekijöiltä.
3. Jos tuomioistuin päätyisi siihen, että kyse oli huolimattomuudesta, voitaisiinko myös silloin vaatia korvauksia?
– Kyllä. Vahingonkorvausvastuu tulee myös silloin, jos toiselle aiheuttaa tuottamuksellisen vahingon.
4. Voitaisiinko takavarikoitu alus tai sen öljylasti määrätä vahingonkorvauksena kaapeliyhtiöille?
– Jos tämä tapaus päätyy rikosjuttuna tuomioistuimeen, mahdolliset vahingonkorvausvaatimukset on mahdollista käsitellä erillisessä siviilioikeudenkäynnissä.
– Jos tuomioistuin määräisi vahingonkorvaukset maksettavaksi, se voisi myös määrätä laivan olemaan vakuustakavarikossa niin kauan kuin korvaukset on maksettu.
– Jos vahingonkorvauksia ei maksettaisi, silloin jouduttaisiin miettimään, mitä tehdään takavarikoidulla omaisuudella, jotta sillä voitaisiin kattaa tuomioistuimen määräämiä korvauksia.
– Jos aluksen öljylastin omistaa joku muu kuin varustamo, lastin käyttäminen vahingonkorvauksen vakuutena voi olla aika hankalaa.
5. Jos tuomioistuin katsoisi, että tässä tapauksessa on syyllistytty rikokseen, voitaisiinko Eagle S -alus määrätä valtiolle rikoksentekovälineenä?
– Laki mahdollistaa lähtökohtaisesti omaisuuden tai esineen määräämisen valtiolle, jos niitä on käytetty rikoksen tekemiseen.
– Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista silloin, jos väline kuuluu muulle kuin tekijälle. Jos laivan miehistön jäsen tuomittaisiin vaikkapa törkeästä tuhotyöstä, laivaa ei voitaisi määrätä valtiolle, koska se kuuluu varustamolle.
Katso myös, kuinka rikosylikomisario Risto Lohi kommentoi Eagle S -aluksen tutkintaa (22.1.):