Kuntavaaliehdokkuutta voi harkita vielä reilun kuukauden, sillä kevään vaalien ehdokasasettelu vahvistetaan 13. maaliskuuta.
Raha ei liene paras perustelu osallistumiselle, mutta luottamustoimet vievät kallista vapaa-aikaa ja on hyvä ymmärtää, minkälaisen korvauksen siitä voi saada.
Tässä jutussa 65-vuotias espoolaisvaltuutettu Anders Portin (r.) avaa luottamustehtäväpalkkioitaan, joita hän viime vuonna sai.
Päivätyönsä Portin on tehnyt metsäalalla. Nyt hän toimii liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin (r.) erityisavustajana.
Portinin valtuustoura alkoi 1980-luvulla Kauniaisista. Parinkymmenen vuoden tauon jälkeen Portin palasi valtuutetuksi Espoossa, jossa meneillään oleva kausi on hänelle kolmas ja viimeinen.
Rivivaltuutetun palkkiot
Portin kuvailee itseään rivivaltuutetuksi. Hänellä oli viime vuonna valtuustopaikan lisäksi vain yksi lautakuntajäsenyys.
Palkkioita näistä kertyi yhteensä noin 8 500 euroa, josta käteen jäi verojen jälkeen noin puolet.
– Minulle se, että joka kuukausi tulee muutama satanen tilille, tuntuu ihan mukavalta.
Espoossa luottamustoimesta aiheutuvista lastenhoitokuluista, matkakustannuksista ja ansionmenetyksestä voi saada korvauksen. Joskus harvemmin maksetaan myös päivärahojen tyyppisiä kulueriä. Näitä korvauksia Portin ei viime vuonna saanut.
Kokouspalkkiot ovat veronalaista tuloa. Luottamushenkilö maksaa palkkioista oman verotusprosenttinsa mukaisesti tuloveroa, Portinin tapauksessa noin 30 prosenttia.
Lisäksi puolueiden jäsenet maksavat luottamushenkilömaksua, joka tunnetaan paremmin ”puolueverona”. Puoluejärjestö päättää sen määrän itse, Espoon RKP:ssä paikallisjärjestölle maksetaan 20 prosenttia.
Kysely: Palkkio pikemmin riittävä kuin riittämätön
Kuntaliitto selvitti kunnallisten luottamushenkilöiden ajankäyttöä viime syksynä toteutetussa kyselyssä. Kyselyyn vastasi yli 1 700 luottamushenkilöä ja johtavaa viranhaltijaa Manner-Suomen kunnissa.
Lähes puolet tutkimukseen vastanneista luottamushenkilöistä piti saamiaan palkkioita pikemmin riittävänä kuin riittämättömänä. Yli viisi viikkotuntia luottamustehtäviin käyttäneiden näkemykset palkkioiden riittävyydestä kuitenkin jakaantuivat jo voimakkaasti.
Eri luottamustehtävistä maksetaan eri kunnissa eri tavoin ja eri summia. Espoon maksamat palkkiot määritellään kaupungin hallintosäännössä ja ne ovat koko maan korkeimpia. Espoo on Suomen toiseksi suurin kaupunki.
Muutamista kympeistä useisiin tuhansiin
Jokaisen valtuutetun vähimmäisvastuuna voi pitää osallistumista valtuuston kokouksiin. Espoossa läsnäolosta maksetaan 355 euroa, mutta esimerkiksi Hangossa vain 85 euroa.
Tavallisella rivivaltuutetulla on Kuntaliiton tutkimuksen mukaan valtuuston lisäksi usein 1–2 lautakunta- tai jaostopaikkaa. Mitä merkittävämpi toimielin on, sitä suurempi on saatu palkkio. Myös kokousten määrällä on merkitystä.
Puheenjohtajuus tuo yleensä lisätuloa. Vastuusta maksetaan usein kokouspalkkioiden päälle vuosikorvaus.
Joissain kaupungeissa hallituksen puheenjohtajisto voi halutessaan hoitaa tehtäväänsä päätoimisesti tai osa-aikaisesti.
Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen (kok.) hoitaa tointaan päätoimisesti 5 500 euron kuukausipalkalla. Tällöin vuosipalkkiota ei makseta, mutta kokouspalkkiot kyllä.
Kaupungin toimielinten lisäksi valtuutetuilla voi olla paikka myös kaupunkikonsernin hallituksissa. Tällaisia on Espoossa yhteensä 52 ja esimerkeiksi käyvät tytäryhteisö Länsimetro Oy, osakkuusyhteisö Laurea-ammattikorkeakoulu ja kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne.
Korkeimpaan korvausryhmään kuuluvan Länsimetro Oy:n hallituksen jäsen saattoi viime vuonna saada yhteensä noin 8 500 euroa vuosi- ja kokouspalkkioita.
Voita leivän päälle
Joten voiko valtuutetun tuloilla elättää itsensä?
– Rivivaltuutettu ei todellakaan voi, vaikka meillä on Espoossa hyvät palkkiot, Portin toteaa.
On totta, että rivivaltuutetun tulot jäävät helposti liian vähäiseksi ainakin pääkaupunkiseudulla elämiseen, mutta ei se täysin mahdotonta ole.
Palkkiotuloja voi kasvattaa muilla hallinto- ja luottamustehtävillä, joita ovat esimerkiksi alue- ja kirkollisvaltuustot, säätiöt, yritykset ja yhdistykset.
Riittävällä määrällä oikeantyyppisiä luottamustehtäviä ison kaupungin valtuutettu voinee siis yltää suomalaisittain mediaanitason tuloihin.
Uravalintana politiikka on kuitenkin epävarma. Vaaleihin tarvitaan usein omaa rahaa ja jos ei ääniä tule tarpeeksi, tehtävät voivat loppua äkisti.
Mistä hyvästä maksetaan
Luottamustehtävissä on vastuuta ja ne vievät aikaa.
Portinin mukaan palkkio kertoo siitä, että yhteiskunta arvostaa tehtyä työtä.
– Korvaus saa myös aikaan sen, ettei kehtaa mennä kokoukseen lukematta papereita. Tehtävät, josta korvausta maksetaan, tulee tehtyä paremmin kuin muut.
Kuntaliiton tutkimuksen mukaan luottamushenkilötyöhön käytetty aika vaihteli alle 5 000 asukkaan kuntien keskimäärin kuudesta viikkotunnista yli 100 000 asukkaan kaupunkien keskimäärin 14 viikkotuntiin.
Tuntipalkkaa on vaikeaa laskea, sillä tehtävää on monenlaista.
– Yksi ilta menee esityslistan lukuun. Lisäksi on valtuustoryhmän ja puolueen kokouksia ja erilaisia puhetilaisuuksia, joista ei saa korvausta. Iltoja menee yllättävän paljon, Portin kertoo.
Kuntaliiton tutkimuksessa kaksi kolmesta luottamushenkilöstä kuitenkin pitää luottamustehtävien vaatimaa ajankäyttöä sopivana.
Juha Sipilä (kesk.) vertasi aikoinaan ministerin pestiä ”kusitolppana” olemiseen. Entä valtuutettuna – toimiiko palkkio henkisenä kurahaalarina, kun sähköposti täyttyy törkyviesteistä?
– Kyllä sitäkin. Minulla ei tällaista paljon ole, mutta kyllähän tässä ikäviä päätöksiä joutuu tekemään, kuten lakkauttamaan kouluja. Harvoin sitä kiitosta kuulee.
Portin ei itse ole enää ehdolla, mutta kannustaa muita lähtemään mukaan.
– Se on tavattoman mielenkiintoista, ja siinä oppii yhteiskunnasta hyvin paljon.