Donald Trumpin halu hankkia tai ottaa Grönlanti oli eurooppalaisten mielestä pelkkää puhetta. Kunnes alkoi näyttää siltä, että se onkin totta.
Viime viikolla Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kävi Yhdysvaltain presidentin kanssa 45 minuutin keskustelun, jota Financial Times -lehden lähteet kuvasivat hirveäksi. Trumpin sävy oli hyökkäävä, puhelusta informoidut lähteet kertoivat.
Sen jälkeen tasavallan presidentti Alexander Stubb sekä Norjan ja Ruotsin pääministerit matkustivat Kööpenhaminaan sunnuntai-illalliselle Mette Frederiksenin ruokapöytään.
Yksityiskohtia puhelusta tai keskustelusta ei ole kuultu, sillä tanskalaiset ovat pyytäneet muita pysyttelemään hiljaa.
Tällä viikolla Frederiksen on tavannut Euroopan vahvojen valtioiden Saksan ja Ranskan johtajat Olaf Scholzin ja Emmanuel Macronin, jotka ovat tällä hetkellä sisäpoliittisesti heikkoja. Ja tiistaina Naton pääsihteerin Mark Rutten, jonka johtamassa liitossa on särö yllättävässä kohdassa. Tanska on ollut Yhdysvaltojen uskollinen kumppani.
Kukaan ei tunnu tietävän, mistä he tarkalleen ovat keskustelleet. Tämän viikon tapaamisten julkisissa lausunnoissa Grönlantia tai Trumpia ei ole mainittu.
Poikkeuksen hiljaisuuteen teki Ranskan ulkoministeri Jean-Noël Barrot, joka kertoi julkisuuteen maansa keskustelleen joukkojen lähettämisestä Grönlantiin, mutta kuitenkin luopuneen ajatuksesta, Tanskan toiveesta.
Tapaamiset kertovat siitä, että Tanska on ajautunut Yhdysvaltojen kanssa vakavaan diplomaattiseen ja poliittiseen kriisiin.
On turha kuvitella, että kriisi koteloituisi Tanskaan. Eurooppa on täysin uudessa tilanteessa, jos sen itäpuolella on aggressiivinen Venäjä ja Atlantin takana mahdollisesti laajentumaan pyrkivä Yhdysvallat.
Poliitikot ja diplomaatit eivät ole saaneet selvää, mikä on Trumpin Yhdysvaltojen strategia ja mitä maa todella haluaa. Toistaiseksi Yhdysvaltojen ei tiedetä vaatineen mitään täsmällistä. Se ei ole halunnut viedä lisää joukkoja Grönlantiin turvatakseen Yhdysvaltain etuja arktisella alueella. Se ei ole vaatinut suurempaa osuutta jään alta paljastuvista luonnonvaroista.
Sen sijaan Trump on yhdysvaltalaiselle lehdistölle pilkannut Tanskaa, joka tekee lisäsatsauksia turvallisuuteen viemällä Grönlantiin ”pari koiravaljakkoa”.
Tiedetään vain se, mitä Trump on sanonut.
Tanska ilmoitti vastikään lisäävänsä sotilaallista läsnäoloaan esimerkiksi uusilla fregateilla. Tanskalla todella on Grönlannissa myös armeijan koiravaljakoita.
Kriisi halvaannuttaa myös Natoa. Natossa on totuttu siihen, että Kreikka ja Turkki kinaavat. Mutta kyse on täysin erilaisesta kriisistä, jos vahvin valtio Yhdysvallat alkaa uhkailla yksittäistä liittolaista. Siksi kriisistä ollaan Naton diplomaattipiireissä ja hallinnossa täysin hiljaa.
Valtioiden rajoja ei siirrellä, Suomen pääministeri Petteri Orpo sanoi viime viikolla medialle ja kehotti panemaan jäitä hattuun Trumpin politiikkaa tulkitessa. Presidentti Stubb kehottaa ottamaan Trumpin puheet vakavasti mutta ei kirjaimellisesti.
Samaan aikaan on vaikea puolustaa Tanskaa ja yrittää olla rikkomatta omia suhteitaan Yhdysvaltoihin.
Tapaamisissa todennäköisesti yritetään avata solmuun mennyttä tilannetta miettimällä eri vaihtoehtoja, mitä Yhdysvallat voisi haluta ja kuinka tätä vähä vähältä käsiteltäisiin normaalein kansainvälisen politiikan keinoin.
Grönlannin asukkaat ovat olleet kriisissä sivuosassa. Itsehallintoalueen odotetaan jossain vaiheessa äänestävän itsenäisyydestä. Tänään tanskalaislehden julkaisema mielipidetutkimus kertoi, että ylivoimainen enemmistö saarelaisista ei halua ainakaan osaksi Yhdysvaltoja.