Aika ajoin yksittäinen rivivaltuutettu saa roppakaupalla julkisuutta.
Viime syksynä heinolalainen Harri Salonen (ps.) perusteli valtakunnan mediassa valtuustoaloitettaan, jossa hän vaati lukion oppikirjan aukeaman poistamista. Salosen mielestä aukeamalla esitettiin suomalaisia puolueita räikeästi vääristyneinä.
Aloite kiersi kaikissa poliittisissa päätöksentekoelimissä Heinolassa ja lopulta tammikuussa valtuusto nuiji sen loppuun käsitellyksi. Vastauksen mukaan oppikirja ei ole lukio-opetuksen ainoa lähde, ja opiskelijoita ohjataan suhtautumaan kriittisesti myös oppikirjojen sisältöön.
Lahdessa valtuutettu Tapani Ripatti (sd.) teki viime valtuustokaudella aloitteen, ja sekin kohautti. Ripatti ehdotti Lahden Mannerheimin patsaan siirtämistä pois paraatipaikalta.
Aloite aiheutti värikästä keskustelua marsalkka Mannerheimistä, mutta patsas pysyi paikoillaan.
Yle selvitti, mitä virkaa valtuustoaloitteella on ja miten se etenee kunnan päätöksentekokoneistossa.
Provosoivat aloitteet
Lahtelaisen valtuutetun Kalle Aaltosen (Pro Lahti) mielestä valtuustoaloitteella on vaikutusvaltaa. Aaltonen teki vuonna 2018 aloitteen Lahden julistamiseksi piripääkaupungiksi viitaten kaupungin näkyvään huumeongelmaan.
– Kaikki ylet ja vastaavat valtakunnan tason mediat kiinnostuivat asiasta. Se johti siihen, että Lahden päihdeongelmasta alettiin vihdoin puhua, kun siihen mennessä asiaa koetettiin lakaista maton alle, sanoo Aaltonen.
Tällä valtuustokaudella Aaltonen on jättänyt tai ollut muuten mukana 15 valtuustoaloitteessa. Mukana on asiallisia aloitteita ja tarkoituksellisia provokaatioita. Yksi provokaatio on aloite kumirengaseläimistä.
Aaltonen vaati aloitteessaan Lahden kaikkiin kaupunginosiin omat rengaseläimet, koska Laune oli saanut oman kumistrutsinsa.
”Esimerkiksi Ahtialaan voisi tulla seepra, Nastolaan flamingo, Liipolaan leijona, Mukkulaan kirahvi ja niin edelleen. Lahtelaiset voisivat myös äänestää siitä millaisen kumieläimen he haluavat omalle asuinalueelleen”, aloitteessa lukee.
Launeen kumistrutsi on toinen osa taiteilija Villu Jaanisoon teosparista Strutsi ja strutsinmuna. Strutsinmuna on Rautatienkadulla keskustassa.
Kierrätysmateriaaleista toteutetun teoksen maksoi Lahden kaupunki ja Kestävä Lahti -säätiö. Teoksen hinta oli noin 153 000 euroa. Aaltonen on järkyttynyt hinnasta.
Aaltonen on saanut jo aloitteeseensa vastauksen. Lahden Museoiden laatimassa vastauksessa todetaan, että kaupunki noudattaa valtuuston hyväksymää julkisen taiteen periaateohjelmaa, ja kumistrutsi on rahoitettu Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden hankerahoituksella.
Lisäksi museo toteaa, että kaupungilla ei ole varaa investoida jokaiseen kaupunginosaan omia vastaavankaltaisia taideteoksia.
Tämän valtuutettu Kalle Aaltonen tietää hyvin, sillä hän on myös kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja.
Valtuustossa Aaltosen aloite ei poikinut ensimmäistäkään puheenvuoroa eikä Aaltonen itsekään ottanut puheenvuoroa asiasta.
Viranhaltijat suhtautuvat valtuustoaloitteisiin vakavasti
Oli aloite sitten tehty vakavissaan tai provosoiden, se saa aina samanlaisen käsittelyn kaupungin päätöksentekokoneistossa.
Lahdessa on tehty 57 valtuustoaloitetta kuluvan valtuustokauden aikana. Näistä kahdeksan on vielä valmistelussa ja kolme siirtymässä valtuuston käsittelyyn maaliskuussa eli kaikki aloitteet tulevat käsitellyiksi valtuustokauden aikana.
Yhdelle valtuustoaloitteelle ei ole haluttu laskea hintaa, sillä se voidaan kokea helposti demokratian kaventamisyritykseksi. Valtuutetulla on aloiteoikeus ja siitä halutaan pitää kiinni.
Joskus valtuutetut eivät tyydy viranhaltijoiden vastaukseen ja palauttavat asian uudelleen valmisteltavaksi. Silloin aloite lähtee uudelle kierrokselle: viranhaltijat, lautakunta, kaupunginhallitus ja lopulta kaupunginvaltuusto.
Kalle Aaltosen mukaan aloitteiden käsittely parani Lahdessa sen jälkeen, kun hän oli esittänyt – valtuustoaloitteella tietenkin –, että viranhaltija tarkistuttaisi vastauksensa aloitteen tekijällä ennen aloitteen lähettämistä eteenpäin.
– Nyt viranhaltijat katsovat aloitteen jättäjän kanssa asian läpi ennen eteenpäin viemistä ja varmistavat, mitä aloitteen jättäjä on tarkoittanut. Tällä karsitaan se virhe, että vastataan eri kysymykseen kuin oli tarkoitus ja vältetään se palautusrumba.
Politiikan konkari neuvoo aloitteentekijöitä
Pitkän linjan poliitikoilla on toisenlainen tapa saada tärkeäksi katsomiaan asioita eteenpäin. Lahden valtuuston puheenjohtajan Juha Rostedtin (kok.) mielestä kaupunginhallituksen jäsenen ei tarvitse tehtailla valtuustoaloitteita, sillä kaupungin ykköspaikoilla on valtaa muutenkin.
– Olen itse ollut kaksikymmentä vuotta valtuutettuna ja koen, että valtuutetulla on valtaa, mutta se vaatii yhteistyöhalua ja yhteistyökykyä, sanoo Rostedt.
Hän on tehnyt valtuustourallaan neljä aloitetta. Kaikki ovat Rostedtin mukaan menneet läpi eli edenneet konkreettisiin toimiin kaupungissa. Yksi aloitteista oli siirtyminen papereista digitaalisiin laitteisiin.
Vanhat konkarit myös tietävät, että paras aloite on sellainen, joka on jo vireillä päätöksenteossa. Aloite on keino tuoda se julkisuuteen ja ottaa myöhemmin irtopisteet siitä, että oma aloite on edennyt toimiin.
Rostedtin mielestä moni asia ratkeaisi yksinkertaisemminkin kuin aloitteella. Valtuutetuilla on laaja tiedonsaantioikeus, joten joskus riittäisi, että valtuutettu tarttuu puhelimeen ja soittaa viranhaltijoille.
Lahden kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Kalle Aaltonen puolustaa valtuutetun aloiteoikeutta, vaikka itse istuukin pelipaikoilla. Aaltosen omassa porukassa Pro Lahdessa on tällä hetkellä kolme jäsentä.
Aaltonen epäilee, että isommasta ryhmästä on helpompi ottaa yhteyttä viranhaltijoihin.
– Me olemme vähän persona non gratoja, joista ei tykätä. Ehkä vähän huonommatkin aloitteet saattavat menestyä sen takia, kun sen jättää oikea henkilö, sanoo Aaltonen.