Yhdysvallat asettaa tänään lauantaina meksikolaisille ja kanadalaisille tuotteille 25 prosentin tullit ja kiinalaisille 10 prosentin. Asiasta kertoo muun muassa Britannian Yleisradioyhtiö BBC.
Presidentti Donald Trump perusteli aiemmin tulleja sillä, että tietyt maat eivät tee riittävästi estääkseen huumausaineiden virtaamisen Yhdysvaltoihin. Ongelmana on erityisesti fentanyyli.
On huomioitava, että Kanada on Yhdysvaltain liittolaismaa, Meksiko ja Kiina lisäksi suurimmat kauppakumppanit.
Trump on uhannut tulleilla myös ainakin EU:ta, Tanskaa, Venäjää ja Kolumbiaa.
Hän on sanonut kasvattavansa tullimaksuilla amerikkalaisten vaurautta.
Ei tule tapahtumaan, sanoo taloushistorian professori Jari Eloranta Helsingin yliopistosta.
– Taloudellisen logiikan kannalta tässä ei ole mitään järkeä. Ajatus, että tullituloilla paikataan valtiontaloutta, on väärä. Hinnan tästä maksavat amerikkalaiset kuluttajat. Eikä tällä saada inflaatiotakaan kuriin, vaan siinä käy päinvastoin, lisätään inflaatiopaineita.
Professorin mukaan Trumpin tullipolitiikka nostaa hintoja ja hidastaa kansainvälisiä valuutta- ja hyödykevirtoja.
Taloustieteilijä kritisoi Trumpin talousnäkemyksiä
Trumpin talouspoliittiset aikeet saavat taloustieteilijältä muutenkin melko armotonta piiskaa.
Trump on perustellut tulleja esimerkiksi Euroopalle nostamalla esiin Yhdysvaltain ja EU:n välisen kauppataseen epäsuhdan, joka on ollut EU:lle eduksi.
Eloranta sanoo, että kauppataseen tuijottaminen ei ole järkevää.
– Taloustieteessä tämä on tiedetty jo monta sataa vuotta. Merkantilistien aikana pari sataa vuotta sitten oli idea, että haluttiin viedä mahdollisimman paljon ja tuoda mahdollisimman vähän. Ei se toiminut silloin, saati nykyään modernien talouksien maailmassa.
Miksi Trump sitten perustelee päätöksiään näin?
– Ehkä se on populistille helppo tapa osoittaa, että Yhdysvaltoja kohdellaan huonosti. Ehkä se uppoaa isompaan kansanosaan, jos asia näyttää yksinkertaiselta. Perää siinä ei ole, Eloranta sanoo.
Trumpin talouspolitiikka näyttää kiristämiseltä. Onko se sitä?
– Kiristämistä tai painostamista. Liittolaismaissa joudutaan olemaan todella varovaisia, joten minusta tuo ei ole vääräkään sana.
Professori sanoo, että monilla maailman talousalueilla ei ole varaa joutua Yhdysvaltojen pakotteiden tai tullien kohteeksi, koska niistä aiheutuvat tappiot ovat erittäin suuria.
Esimerkiksi tulleihin voidaan kuitenkin varautua ja on esimerkiksi EU:ssa varauduttukin.
EU-maat voisivat tehdä vastatoimia.
– Euroopalle tullit olisivat taloudellisesti erittäin huono asia, koska nyt on viimeaikaisten shokkien jälkeen saatu jonkinlaista kasvua aikaiseksi. Tullit olisivat vahingollisia tälle kehitykselle, Eloranta miettii.
Elorannan mukaan Trumpilla on hyviäkin argumentteja, mutta pääosin retoriikka on vinoutunutta.
Hän nostaa esiin vielä yhden esimerkin Trumpin hiljattaisesta esiintymisestä. Se tapahtui viime viikolla Maailman talousfoorumin kokouksessa Davosissa, missä Trump puhui videon välityksellä.
– Hän väitti, että eurooppalainen arvonlisävero vääristäisi kilpailua. En ihan ymmärtänyt, millä logiikalla siitä aiheutuisi suurta harmia Yhdysvalloille, Eloranta sanoo.
