Yle uutisoi torstaina kotkalaismiehestä, joka on saanut toistuvasti perättömiä maksukirjeitä ulosottolaitokselta.
Joku toinen henkilö on antanut hänen henkilötietojaan jäätyään kiinni HSL:n lipuntarkastajille. Kiinni jääneellä ei ole ollut henkilöpapereita mukana, joten hän on suullisesti antanut väärät tiedot ja ollut riittävän uskottava niitä antaessaan.
Tarkastaja on uskonut saamansa tiedot ja kirjoittanut sakot väärälle henkilölle.
Ylen saamien lukijavastausten mukaan vastaavia tapauksia on useita.
Jyväskyläläisen Jani Sirenin henkilötietoja on käytetty väärin kahdesti.
– Asuin jo Jyväskylässä, kun sain yllättäen HSL:n tarkastusmaksun. Poliisi ohjeisti, ettei sakkoa kannata maksaa, mutta pelkäsin, että perintä jatkuu ja siksi maksoin molemmat.
Siren asetti itselleen luottokiellon. Hänen henkilötiedoillaan ei nyt voi esimerkiksi tehdä luotolla tilauksia verkkokaupoissa, mutta ”väärät sakot” lipuntarkastajilta ovat edelleen mahdollisia.
Väärien tietojen antajat syyllistyvät identiteettivarkauteen. Suomessa ei ole selkeitä tapoja estää vastaavia tilanteita toistumasta saman henkilön kohdalla uudestaan ja uudestaan, kertoo Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin.
– Jokainen tapaus on tällä hetkellä katsottava erikseen. Selvitystyö jää väärin sakotetun harteille.
Rekisteri ei sisällä valokuvia
Jos pummilla matkustaja jää kiinni, eikä hänellä ole henkilöpapereita, HSL tarkastaa liputta matkustaneen antamia tietoja Digi- ja väestötietoviraston väestötietorekisteristä paikan päällä.
Rekisteri ei sisällä valokuvia ihmisistä, joten HSL ei voi verrata matkustajan kasvoja valokuvaan.
Ylen lukijat ehdottivat lukijavastauksissa ratkaisuksi, että HSL:n lipuntarkastaja ottaisi valokuvan pummilla matkustaneesta henkilöstä, jonka jälkeen kuvan voisi kirjata rekisteriin.
Jos väärät henkilötiedot antanut henkilö jäisi uudelleen kiinni, valokuva ja varoitus väärinkäytöstä näkyisivät HSL:n lipuntarkastajalle, ja tämä voisi kutsua poliisin paikalle varmentamaan henkilöllisyyden.
Poliiseilla on käytössä kuvallinen henkilötietojärjestelmä.
Uusi rekisteri maksaisi
Valokuvan ottaminen olisi laillista, koska se tapahtuisi julkisella paikalla. Lainsäädännöllistä estettä näille kirjauksille ei olisi, kertoo Poliisihallituksen Konsta Arvelin.
Tämä toimi kuitenkin vaatisi uuden rekisterin perustamisen, kertoo HSL:n matkalippujen tarkastuksen yksikön päällikkö Satu Koskinen.
– Vastaavia tapauksia on niin vähän, että pitäisi tarkkaan arvioida, onko sellaiseen syytä satsata rahaa, Koskinen sanoo.
Uuden rekisterin perustamiselle pitäisi myös olla riittävän painavat perusteet, jotka tietosuojavaltuutetun pitäisi hyväksyä.
– En tiedä, täyttyisivätkö perusteet tässä.
HSL saa yhteydenottoja vastaavanlaisista tilanteista 10–20 vuodessa. HSL tarkasti lippuja viime vuonna 2,8 miljoonalta matkustajalta.
Ainut vaihtoehto on uusi rekisteri
Ylen lukijat myös ehdottivat, että henkilö voisi itse lisätä valokuvan itsestään henkilötietorekisteriin lipuntarkastajan työn helpottamiseksi.
Digi- ja väestötietoviraston väestötietorekisteriin ei kuitenkaan voi lisätä valokuvia, kertoo Heta Aho DVV:n viestinnästä.
Rekisterissä ei myöskään ole mahdollisuutta lisämerkinnälle, johon voisi kirjata muistutuksia viranomaisille esimerkiksi toistuvasta identiteettivarkauteen syyllistymisestä.
Myöskään mikään viranomainen, kuten poliisi tai lipuntarkastaja, ei voi lisätä järjestelmään lisätietoja tai valokuvia.
Tämän muuttaminen vaatisi lakimuutoksia ja kehitystyötä DVV:n väestötietorekisteriin, sanoo Poliisihallituksen Konsta Arvelin.
– DVV:n rekisteri on muutenkin väärä paikka tällaisille tiedoille, Arvelin sanoo.
HSL neuvoo väärin sakotettuja
Jos henkilö saa perättömän maksun HSL:ltä, Satu Koskinen neuvoo tekemään asiasta rikosilmoituksen poliisille.
Tämän jälkeen on syytä olla HSL:ään yhteydessä ja lähettää HSL:lle kopio rikosilmoituksesta.
Tämän jälkeen HSL keskeyttää maksun perinnän.
Joukkoliikenteen tarkastusmaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Ulosottolaitos on kuitenkin vain maksun toimeenpanija, eli heihin ei kannata olla yhteydessä.