Suomeen on suunnitteilla lähes 270 uutta aurinkovoimalaa, kertoo Suomen uusiutuvat ry:n tuore selvitys. Jos kaikki suunnitelmat toteutuvat, aurinkopaneelit peittävät lähitulevaisuudessa arviolta 25 000 hehtaaria Suomen pinta-alasta. Laajuus vastaisi lähes 36 000:ta jalkapallokenttää tai Turun maapinta-alaa.
Yhdistyksen mukaan Suomessa oli vuoden 2024 lopussa 25 toiminnassa olevaa teollisen kokoluokan aurinkovoimalaa. Jos valmistellut hankkeet toteutuvat, määrä kymmenkertaistuu. Tällä hetkellä rakenteilla on parikymmentä voimalaa.
Moni suunnitelluista aurinkovoimaloista on myös huomattavasti aiempaa suurempi ja tehokkaampi. Suurin yksittäinen suunniteltu hanke on teholtaan 600 megawattia.
Aurinkoenergiakaava lakiin?
Aurinkovoimaloiden määrä kasvaa, vaikka kaikki virellä olevat hankkeet eivät toteutusikaan. Vaikka aurinkovoimalat eivät näy niin kauas kuin korkeat tuulivoimalat, paneelikentät tulevat muuttamaan maisemaa ja ympäristöä monin paikoin.
Kun yritys haluaa rakentaa jonnekin aurinkovoimalan, maanomistajalla on oikeus myydä tai vuokrata alue. Se, miten matalalla kynnyksellä rakentamiselle saa kunnalta luvan, vaihtelee.
Vuoden 2025 alusta voimaan tuli rakentamislaki, jonka mukaan aurinkovoimala vaatii rakentamisluvan. Rakentamisluvan yhteydessä tarkastetaan, onko aurinkovoimalaa mahdollista rakentaa haluttuun paikkaan. Toinen vaihtoehto hankkeen suunnittelulle on alueidenkäyttölain mukainen kaavoitus.
Kuntalainen voi osallistua kaavoitukseen enemmän kuin yksittäiseen rakentamislupaan.
Tilanne saattaa kuitenkin vielä muuttua, sillä alueidenkäyttölakia ollaan uudistamassa. Uudistustyö on vielä kesken, mutta virkamiehet ovat jo pohtineet, miten teollisen mittakaavan aurinkovoimarakentamisen lisääntyminen kannattaisi huomioida laissa.
Ympäristöministeriön ympäristöneuvos Sanna Anderssonin mukaan on mahdollista, että lakiin kirjataan aurinkovoimarakentamista koskevat erityiset säännökset ja säädökset aurinkoenergiayleiskaavasta.
– Tätä on pohdittu sen takia, että aurinkovoimaloiden rakentamiseen liittyy erityispiirteitä sekä vaikutuksia, ja niille olisi hyvä olla omat pykälät.
Toisin kuin nyt, laissa voitaisiin määritellä, millaisissa tapauksissa aurinkovoimalalle ylipäätään pitäisi laatia kaava, ja milloin pelkkä rakentamislupa riittäisi.
Lisäksi valmistelijat ovat pohtineet, pitäisikö lain ohjata tarkemmin aurinkovoimaloiden rakentamista tärkeiksi hiilinieluiksi katsottavissa metsissä, herkästi vahingoittuvilla luonnontilaisilla soilla tai jopa osalla pelloista ruoantuotannon turvaamiseksi.
Ely-keskus suosittelee kaavoitusta
Ely-keskukset osallistuvat aurinkovoimahankkeisiin neuvottelemalla ja lausumalla vireillä olevista hankkeista. Elyt tekevät myös kannanottoja ja päätöksiä siitä, pitääkö hankkeissa soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Esimerkiksi Hämeessä menettelyä ei ole sovellettu aurinkovoimaloihin.
Johtava asiantuntija Anna-Kaisa Ahtiainen Hämeen ely-keskuksesta sanoo, että kaavoitus olisi monesti paras tapa huolehtia siitä, että hankkeiden vaikutukset tulisivat riittävällä tavalla arvioitua ja että ne sopivat yhteen muun maankäytön kanssa.
Usein kunnat kuitenkin kallistuvat kevyempään lupavaihtoehtoon.
– Kaavoitus takaa laajimmat osallistumismahdollisuudet kuntalaisille ja laajimman vaikutusten arvioinnin. Yleensä laaja kuuleminen parantaa hankkeiden hyväksyttävyyttä, Ahtiainen toteaa.
Orimattilaan on nousemassa kolme voimalaa
Eteläsuomalaisessa Orimattilassa on vireillä kolme aurinkovoimalahanketta, joista jokaisessa prosessi on erilainen.
Yhdessä on sovellettu entisen lainsäädännön suunnittelutarveratkaisua ja myönnetty rakennuslupa, mutta siitä on valitettu hallinto-oikeuteen. Toisen on tarkoitus hoitua uuden lain mukaisesti pelkällä rakentamisluvalla. Kolmas on tulossa yleiskaava-alueelle, jolloin tarvitaan osayleiskaavamuutos.
Orimattilan kaavoituspäällikkö Suvi Lehtoranta näkee, että vaikka kaavaprosessissa on tarkemmin määritelty osapuolten kuulemiset, neuvotteluja ja kuulemisia on yhtä lailla mahdollista järjestää myös kevyemmässä luvituksessa. Esimerkiksi tuoreimmassa tapauksessa rakennusluvan hakija on Lehtorannan mukaan ollut aktiivinen.
– Toimija on järjestänyt itse kuulemistilaisuuksia ja keskustellut naapureiden kanssa jo ennen hakemuksen laittamista vireille, Lehtoranta kertoo.
Uudistetulta alueidenkäyttölailta hän toivoo selkeyttä, mutta myös joustavuutta ja alueiden erilaisuuden huomioimista.