Nenäsumutteena annettavan koronarokotteen tutkimukset ovat edenneet vaiheeseen, jossa sitä annetaan ensimmäisille ihmisille. Rokotetta annetaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tulevina viikkoina kymmenille vapaaehtoisille.
Yksi heistä on kuopiolainen Iiris Kytölä.
– Näin ilmoituksen netissä. Ajattelin, että kun eläkkeellä on aikaa, niin ihan mielenkiinnosta lähdin mukaan.
Kytölä ei vielä tiedä, saako hän rokotteen. Varsinaista rokotetta edeltävät tutkimukset, joissa selvitetään, onko hän sopiva kokeeseen. Esimerkiksi vasta sairastettu oireetonkin korona olisi este.
Rokotteessa on uutta sen antotapa: vapaaehtoiset saavat suihkauksen tai tippoja nenäontelon ylimpään kulmaan. Siellä sen toivotaan aktivoivan puolustussolut, jotta elimistö muodostaa koronaviruksen vasta-aineita.
Kytölä on sitoutunut käymään sairaalassa yhteensä neljä kertaa. Suomessa kokeisiin osallistujille ei makseta palkkioita, mutta matkat korvataan tarvittaessa.
Mahdollisia riskejä on käyty läpi kirjallisesti.
– Tietenkin ne mietityttävät vähän, mutta sähköpostissa oli hyvin kattavasti kerrottu kaikki. Riskit ovat periaatteessa samat kuin rokotuksissakin. Siinä mielessä ei hirveästi pelota.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, saavatko uudella tavalla rokotetut ihmiset riittävästi vasta-aineita SARS-CoV-2-virusta vastaan. Samalla varmistetaan rokotteen turvallisuus.
Rokotteen taustalla on vuosikymmenten tutkimustyö
Rokotteen antotapa perustuu geenisiirtotekniikkaan. Molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala on kehittänyt tekniikkaa jo parin vuosikymmenen ajan.
– Toisin kuin perinteiset rokotteet, jotka injektoidaan lihakseen, tämä antaa suojan jo nenänieluun. Toivottavasti tämä estää paitsi taudin myös taudin leviämisen väestössä, hän sanoo.
Ylä-Herttualan tutkimusryhmä kehittää uudenlaista rokotteen antotapaa ensimmäisten joukossa. Geenisiirtotekniikasta on saatu jo hyviä tuloksia muiden sairauksien hoidossa.
– Kehittämämme virtsarakkosyövän geenihoito on hyväksytty lääkkeeksi, ja sitä valmistetaan Kuopiossa.
Molekyylilääketieteen professori Seppo Ylä-Herttuala on tutkinut geenisiirtotekniikkaa jo parin vuosikymmenen ajan. Nyt tutkitaan, sopiiko tekniikka koronarokotteeseen.
Ensimmäiset koronarokotteen tutkimustulokset saadaan tämän kevään aikana. Jos ne ovat hyvät, tutkimus etenee seuraaviin vaiheisiin, jossa rokotetta annetaan isommalle joukolle vapaaehtoisia ihmisiä.
Tämäkin vaihe on tarkoitus toteuttaa Suomessa. Markkinoilla uusi rokote voisi olla muutamien vuosien kuluttua.
Ylä-Herttualan mukaan uutta tekniikkaa voidaan hyödyntää koronan lisäksi myös muihin tauteihin.
– Perinteisten rokotteiden teko on hyvin hidasta, mutta geenisiirtoon perustuva rokote voidaan muuntaa nopeasti uusiin variantteihin sopivaksi.