Iranilaiset pääsevät jälleen Whatsappiin.
Hijab-huivin käyttöä koskevan lain tiukennus on jäissä.
Iranin hallinto vapauttaa toimittajia ja poliittisia vankeja.
Tällaisia uutisia kantautui Iranista loppuvuodesta.
Ensimmäistä kertaa vuosiin Iranin yhteiskuntajärjestystä koskevia sääntöjä höllennetään sen sijaan, että niitä tiukennettaisiin, sanoo Teheranin yliopistossa työskentelevä professori Raffaele Mauriello.
Taustalla vaikuttaa muiden muassa Iranin poliittisen eliitin pelko vallankumouksesta, syöksyvä talous ja epätoivoinen yritys löytää kumppaneita Lähi-idän kiristyvässä tilanteessa.
Italialainen Mauriello on asunut Iranissa yhteensä yli 25 vuotta.
Professori ennakoi, että iranilaiset ovat pian saamassa uusia kansalaisvapauksia.
– Iranin muuttuminen näkyy jo katukuvassa. Esimerkiksi pahamaineisia siveyspoliiseja ei enää juurikaan näe, Mauriello sanoo.
Professori pitää todennäköisenä, että Iran höllentää pian kansalaisten pääsyä verkkoon ja sosiaaliseen mediaan. Lisäksi professori uskoo, että Iran saattaa armahtaa poliittisia vankeja lähitulevaisuudessa.
– Kaikki tämä tehdään sen vuoksi, että Iranin poliittisen johdon tärkein tehtävä on tällä hetkellä yhdistää kansaa, Mauriello selittää.
Professori kuitenkin korostaa, että tilanne Iranissa on yhä hyvin epävarma. Professorin mukaan Iranin hallinto ”kokeilee” onneaan.
Iranin uusi presidentti käänsi kelkan
Iran on islamilainen tasavalta. Maan hallintojärjestelmä perustuu islamilaiseen lakiin ja uskonnollisiin periaatteisiin.
Mauriellon mukaan lännessä Iran ymmärretään usein virheellisesti diktatuurina tai uskonnollisena yhteiskuntana, vaikka uskonnollisuus näkyy maassa enemmänkin osana kulttuurista ja kansallista identiteettiä. Uskonto ei ole keskeisessä roolissa poliittisessa päätöksenteossa.
Iran ei ole myöskään demokratia. Presidentin ja parlamentin lisäksi valtaa käyttää uskonnollinen auktoriteetti, joka sanelee esimerkiksi sen, kuka saa osallistua vaaleihin.
2000-luvulla kovan linjan konservatiivit ovat olleet vallassa useammin kuin Iranin uudismieliset reformistit. Osittain se on johtunut konservatiivien ja uskonnollisen auktoriteetin välisestä liitosta.
Konservatiivinen hallinto on rajoittanut iranilaisten sananvapautta, kansalaisvapauksia ja ajanut esimerkiksi tiukempia pukeutumissääntöjä ja ankarampia rangaistuksia.
Esimerkiksi vuonna 2023 kuolemantuomioiden määrä Iranissa nousi ennätyslukemiin yli 20 vuoteen.
Vuonna 2023 Iran teloitti ainakin 834 ihmistä, kun vastaava luku vuonna 2022 oli 246.
Vuonna 2024 tilanne heikkeni. Iran teloitutti viime vuonna ainakin 975 ihmistä, ihmisoikeusjärjestöt kertovat.
Ihmisoikeusjärjestö Human Right Watch raportoi, että teloitusten määrä alkoi jälleen kasvaa kesäkuun vaalien jälkeen. Tuolloin maassa raportoitiin 87 teloituksesta. Niistä 29 tehtiin yhden ainoan päivän aikana.
Iran alkoi muuttua vauhdilla sen jälkeen, kun konservatiivipresidentti Ebrahim Raisi menehtyi helikopterionnettomuudessa viime toukokuussa. Ennenaikaiset presidentinvaalit voitti uudismielinen Masud Pezeškian.
Mauriellon mukaan näyttää siltä, että Iranin uusi poliittinen johto on ottanut etäisyyttä Ebrahim Raisin kauden tiukkaan linjaan.
Raisin kauden rajoitukset johtivat laajoihin protesteihin. Erityisesti Mahsa Aminin kuolema siveyspoliisin käsissä vuonna 2022 aiheutti kuohuntaa yhteiskunnassa.
– Iranin väestö on nuorta ja se haluaa päästä osalliseksi globalisaatiosta. Naiset ovat erittäin aktiivisia yhteiskunnassa ja yliopistoissa. Kansalaisyhteiskunta ja toimittajat taistelevat aktiivisesti vapauksiensa puolesta, Mauriello kuvailee.
Osittain siksi myös kiistelty hijab-laki meni jäihin.
Iranin viranomaiset alkoivat kontrolloida hijab-huivin käyttöä kasvojentunnistusohjelmien avulla vuonna 2023, jotta pukeutumissääntöjä rikkovat naiset pystyttiin tunnistamaan. Rangaistuksia väärin puetusta huivista oli määrä kiristää joulukuun puolessa välissä.
Uusi poliittinen johto haluaa kaikin keinoin välttää tyytymättömyyden lisäämistä kansalaisten keskuudessa, Mauriello sanoo.
Lähi-idän tilanne kiristyi
Yksi syy sille, miksi Iran muuttuu, liittyy Lähi-idän kiristyneeseen tilanteeseen.
Syksyllä Israel ja Iran ajautuvat sotilaalliseen konfliktin partaalle, kun Iran ampui satoja ohjuksia Israeliin.
Israel kosti tuhoamalla useita Iranin kehittyneitä S-300 -ilmapuolustusjärjestelmiä.
Iranin isku Israeliin oli alun perin kosto siitä, että Israel oli tuhonnut suurimman osan Iranin liittolaisen, Libanonissa vaikuttavan Hizbollahin sotilaallisesta voimasta.
– Iranin poliittinen eliitti ja turvallisuuseliitti ei halua sotaa Israelin kanssa. Iranin poliittinen johto ymmärtää, ettei se voi vastata Israelille, jolla on Yhdysvaltojen ja Naton tuki, Mauriello sanoo.
Joulukuussa Iranin liittolaisen Bašar al-Assadin hallinnon kaatui Syyriassa. Entinen presidentti Raisi tuki al-Assadia taloudellisesti, mutta Iranin uusi poliittinen johto vähensi al-Assadin tukemista, koska al-Assadin vallassa pitäminen alkoi käydä iranilaisille kalliiksi.
– Monet iranilaiset eivät olleet tyytyväisiä siihen, että Iran käytti paljon rahaa al-Assadin tukemiseen. Jos Ebrahim Raisi olisi ollut vallassa, al-Assadin tukemista olisi todennäköisesti jatkettu, Mauriello sanoo.
Iran on menettänyt lyhyessä ajassa useita tärkeitä liittolaisiaan. Nyt katse on kääntynyt Venäjään ja Kiinaan, joiden kanssa Iran käy kauppaa.
Mauriello kuitenkin uskoo, että Iran haluaisi parantaa suhteitaan länteen.
Professori ei pidä mahdottomana, että Iran olisi jopa valmis tekemään yhteistyötä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa.
Yhdysvaltojen ja Iranin välit kiristyivät äärimmilleen vuonna 2020, kun USA surmasi iranilaisen kenraalin Qassem Suleimanin.
Mauriellon mukaan iranilaisten keskuudessa Trumpin valinta presidentiksi herätti sekä toiveita että pelkoja.
– Trumpin menestys liikemiehenä vetoaa moniin iranilaisiin. Toisaalta monet muistavat, että Yhdysvallat vetäytyi Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018 Trumpin johdolla.
Raha ratkaisi
Ulkoisten ongelmien lisäksi Iranin muuttumiseen ovat vaikuttaneet maan sisäiset ongelmat.
Mauriello uskoo, että Iranin muuttumista vauhdittavat loppujen lopuksi maan talousongelmat.
Iranilaiset ovat tottuneet maksamaan vain murto-osan sähkön, polttoaineen ja veden todellisista kustannuksista. Konservatiivihallitus ei uskaltanut nostaa energian hintoja protestien pelossa.
– Edellinen hallitus lupasi iranilaisille maanpäällisen paratiisin, mutta kansalaiset saivat kokea sähkökatkoja ja hintojen nousun.
Mauriello uskoo, että iranilaiset olisivat ehkä kestäneet konservatiivihallituksen rajoituksia, jos se olisi parantanut maan taloudellista tilannetta.
Mauriello sanoo, että tilanne Iranissa kävi kestämättömäksi. Iranin hallitus ei enää olisi voinut vain istua ja odottaa.
20.1. klo 9.41 Lisätty leipätekstiin videon maininta, että tilanne Iranissa on yhä hyvin epävarma.
20.1. klo 9.41 Lisätty Human Right Watch -järjestön tiedot teloitusten tilanteesta vuonna 2024.