Osavuosituloksestaan kertonut Suomen suurin metsäyhtiö UPM nojaa liiketoiminnassaan vahvasti selluun.
Toki uusia innovatiivisia liiketoimintojakin viedään eteenpäin ja kypsän vaiheen tuotteita, kuten painopapereitakin tehdään.
Suomessa UPM valmistaa sellua Pietarsaaressa, Lappeenrannassa ja Kouvolassa. Kasvu kuitenkin tulee Etelä-Amerikasta.
Uruguayssa uusi Paso de Los Torosin tehdas on saatu täyteen tuotantoon ja sen mainitaan olevan maailman suurin yksilinjainen sellutehdas. Maassa on jo pitempään toiminut Fray Bentosin tehdas, joka sekin keittää lyhytkuituista eukalyptussellua.
Toiveikkuutta selluyhtiöille on pari viikkoa sitten luonut muun muassa maailman suurin sellunvalmistaja Suzano kertomalla hinnankorotuksista.
Usein on niin, että mitä suurin edellä, sitä pienemmät perässä.
UPM:n kuitenkin varoi tänään luomasta liikaa toiveikkuutta. UPM:n talous ja rahoitusjohtaja Tapio Korpeinen kertoi, että yhtiöllä on oma ennusteensa sellun hintakehityksestä.
– Meillä on oma ennusteemme sellun suhteen, jota emme paljasta, Korpeinen sanoi sijoittajapuhelussa.
Metsäteollisuutta pitkään seurannut seniorianalyytikko, OP-ryhmän Henri Parkkinen pitää tätä ymmärrettävänä.
Numeroiden sijaan vaihteluvälejä
Muistissa on, että viime lokakuussa UPM alensi näkymiään muun muassa sellun hinnan alenemisen takia.
Jotain UPM kuitenkin kertoi. Mutta täsmällisten lukujen sijaan uudella tavalla, haarukoimalla.
Osavuosikatsauksen mukaan 50 euron muutos selluntonnin hinnassa vaikuttaisi vuotuiseen vertailukelpoiseen liikevoittoon 170 miljoonasta eurosta 270 miljoonaan euroon.
Samaan taktiikkaan se turvautui myös sähkön suhteen.
10 euron muutos sähkömarkkinoiden keskimääräisessä megawattituntihinnassa Suomessa vaikuttaisi vuotuiseen vertailukelpoiseen liikevoittoon noin 30 miljoonaa euroa.
UPM on Suomen toiseksi suurin sähkön tuottaja, muun muassa Olkiluodon ydinvoimaloiden omistustensa kautta.
Kestämättömät kustannukset ja arvonkorotukset
Puun hinta oli tällä kertaa UPM:lle kaksiteräinen miekka.
Samalla kun se luonnehti puukustannuksia ”kestämättömän korkeiksi”, yhtiö teki Suomen metsäomistuksiinsa reippaan arvonkorotuksen. Tämä oli mahdollista, koska metsän arvo on taloudellisessa mielessä pääosin puuston arvo.
Näin kolmannen neljänneksen tulos saatiin näyttämään markkinoiden odotuksia paremmalta.
Arvonkorotuksen kanssa vertailukelpoinen liikevoitto oli 418 miljoonaa euroa, missä oli nousua 29 prosenttia vuoden 2023 neljänteen neljännekseen. Ilman 105 miljoonan euron lisäystä Suomen metsäomaisuuden käypään arvoon liiketoiminnan tulos oli samalla tasolla kuin vuoden 2023 neljännellä neljänneksellä tai 2024 kolmannella neljänneksellä.
Toki arvonkorotukset ovat laillisia, ja jopa tilipäätösnormistojen vaatimia. Monet omaisuuslajit kun tulee kirjata käypään arvoonsa.
Ja vielä yksi haarukka-arvio: UPM:n odottaa vertailukelpoisen liikevoittonsa olevan 400–625 miljoonaa euroa vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla luku oli 515 miljoonaa.
Mahdollisuuksia on siis molempiin suuntiin.