Ulkomaalaisten tekemien kiinteistökauppojen määrä Lapissa on vaihdellut vuoden 2020 jälkeen noin sadasta reiluun sataanviiteenkymmeneen vuodessa.
Maanmittauslaitoksen tilastoissa näihin lukuihin lasketaan tonttikaupat, metsäkiinteistökaupat sekä sellaiset omakotitalo- ja loma-asuntokaupat, joissa myös tontti vaihtaa omistajaa.
Hiihtokeskuspaikkakunnat ja muut perinteiset jo maailmalla vuosikymmeniä markkinoidut Lappi-kohteet ovat olleet pitkään ulkomaalaisten suosiossa, mutta niiden rinnalle on noussut myös uusia edullisempia ja vähemmän ruuhkaisia vaihtoehtoja.
Etelä-Lapissa sijaitseva alle 3 000 asukkaan Tervola on yksi tällainen. Kunnassa ei ole yhtään hotellia, ei kylpylää eikä laskettelurinnettä.
Rovaniemen ja Kemin puolivälissä sijaitsevassa maaseutukunnassa on viime aikoina tehty kiinteistökauppaa keskieurooppalaisten kanssa niin kovaan tahtiin, että se on yllättänyt pitäjän asukkaat ja itse välittäjänkin.
Habitan Jorma Salmela kertoo välittäneensä viimeisen 2,5 vuoden aikana Tervolasta kaikkiaan kolmisenkymmentä kiinteistöä, joista noin puolet on myyty ulkomaalaisille. Se on pienessä kunnassa paljon.
Salmelan mukaan hän teki ensimmäisen ”kansainvälisen” kauppansa Tervolassa paikallisen myyjän ja saksalaisen pariskunnan kanssa. Hieman myöhemmin sama perhe osti lähistöltä vielä kolme muutakin kiinteistöä.
Berliinin lähistöllä Brieselangissa asuva perhe aikoo muuttaa pysyvästi Tervolaan vuonna 2026, kun 18-vuotias Leo-poika saa lukion päätökseen.
– Hän haluaa suomalaiseen yliopistoon, isä Krzysztof Swaldek kertoo.
Grazyna Swaldek-Heubrock on apteekkari ja musiikinopettaja, joka opiskelee parhaillaan matkailun johtamista. Krzysztof Swaldek on toimitusjohtaja rakennusliikkeessä, joka on erikoistunut remonttikohteisiin.
Pariskunta kertoo haluavansa antaa vanhoille taloille ja hylätyille kiinteistöille uuden elämän ja vuokrata niitä turisteille.
– Suomeen ja Tervolaan muuttomme perusteena on henkeäsalpaava luonto, turvallisuus ja rauha sekä ennen kaikkea ystävälliset ja avuliaat ihmiset, perhe kertoo sähköpostin välityksellä.
Lapin matkailun mahdollisuudet ovat hyvin tiedossa
Jorma Salmelan mukaan saksalaisperhe edustaa melko tyypillistä ostajakuntaa.
– He eivät pelkää sitä, että taloa joutuu remontoimaan, vaan päinvastoin. Kun ostohinta on 20 000:n ja 120 000 euron välillä, myös remontointiin jää rahaa ja sitä halutaan nimenomaan tehdä.
Saksalaisten lisäksi Tervolasta taloja ovat Salmelan kautta hankkineet brittiläiset, irlantilaiset, sveitsiläiset ja ranskalaiset.
Suurin osa heistä aikoo lomailla Kemijokivarressa muutaman kerran vuodessa ja muina aikoina laittaa asuntonsa airbnb-vuokraukseen.
– Rovaniemen matkailu on ihmisillä hyvin tiedossa ja sekin, että siellä on täyttä ja korkea hintataso. Näillä Tervolan sijoituksilla halutaan myös tienata, vaikka tulo onkin Rovaniemeä maltillisempaa, Salmela toteaa.
Itävaltalainen Alfred Preinfalck muutti Tervolaan pysyvästi viime vuoden elokuussa. Mies on eläkkeellä, viihtyy yksikseen ja nauttii ympäröivästä hiljaisuudesta. Bisnessuunnitelmia Preinfalckilla ei ole.
Uudet ihmiset tuovat kaivattua elinvoimaa
Tervolan kunnanjohtaja Mika Simoska sanoo, että uudet asukkaat otetaan avosylin vastaan kunnassa, missä jokainen veroeuro on tärkeä.
Kiinteistösijoitukset tuovat myös elämää maaseudulle matkailijoiden myötä.
Mika Simoska näkee, että sekä kotimaisille että ulkomaalaisille matkailuyrittäjille on kunnassa hyvin tilaa.
– Kiinteistöt ovat yleensä haja-asutusalueella ja siellä esimerkiksi lisärakentaminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin asemakaava-alueella.