Trumpin tuoreet toimet ovat osa laajempaa vetäytymistä useista kansainvälisistä instituutioista ja sääntöpohjaisesta maailmanjärjestyksestä, kertoo Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Ylen Ykkösaamussa.
– On vetäydytty WHO:sta, on vetäydytty Pariisin ilmastosopimuksesta, on vetäydytty ihmisoikeusorganisaatioista myös YK:ssa. Uusi toimenpide sopii jatkumoksi, sanoo Teivainen.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump allekirjoitti torstaina toimeenpanomääräyksen, jolla asetetaan pakotteita Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC) vastaan.
Yhdysvallat on ollut aina kriittinen, mutta nyt asenne on muuttunut
Teivainen muistuttaa, että Yhdysvallat on ollut kriittinen ICC:tä kohtaan jo aiemminkin eikä ole osallistunut sen toimintaan tai hyväksynyt sen tuomiovaltaa.
Teivaisen mukaan Yhdysvalloilla on kuitenkin aiemmin ollut tapana korostaa, että tuomioistuin on tärkeä instituutio, vaikka maa ei olekaan halunnut alistaa Yhdysvaltojen sotilaita sen tuomiovaltaan.
– Nyt tämä asenne on muuttunut huomattavasti kriittisemmäksi ja halutaan tukahduttaa ICC:n toimintamahdollisuuksia, Teivainen sanoo.
Yhdysvalloissa on laki, joka voi velvoittaa hyökkäämään Hollantiin
Teivainen muistuttaa, että Yhdysvalloissa on voimassa laki, joka velvoittaa liittovaltion hyökkäämään Hollantiin, jos Hollannin Haagissa sijaitseviin ICC:n pidätysselleihin joutuu yhdysvaltalaisia.
Tämä niin kutsuttu ASPA-laki (American Service-Members' Protection Act eli Yhdysvaltalaisen sotaväen suojelulaki) tehtiin vuonna 2002 George Bush nuoremman toimesta. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch arvosteli tuolloin ”Haagin hyökkäyslaiksikin” kutsuttua lakia.
Yhdysvaltain ja toisen Nato-maan jännitteet eivät siis ole uusi asia, muistuttaa Teivainen. Kun nyt esillä ovat Yhdysvaltain ja Tanskan väliset jännitteet, jo 2000-luvun alussa pohdittiin, mitä jos Yhdysvallat oikeasti hyökkäisi Hollantiin.
– Niin kuin [ASPAn] velvoitteet osoittavat, jännitteet eivät ole ihan pelkästään Trumpin keksimiä, vaan ICC:tä kohtaan on ollut paljon kritiikkiä Yhdysvalloissa aiemminkin, Teivainen sanoo.
Trump allekirjoitti asetuksen ICC:lle asetettavista pakotteista siitä huolimatta, että Yhdysvaltain senaatti äänesti tammikuussa pakotteita vastaan.
Virkamieslähteiden mukaan sanktiot kohdistetaan ICC:n selvityksiin, jotka käsittelevät Yhdysvaltain kansalaisia ja maan liittolaisia, kuten Israelia.
