Jämsän Arvajankoskesta on löytynyt kesänvanhoja taimenia sekä kutupesä. Ne löytyivät viime syksynä Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n seurantatutkimuksessa.
Arvajankoski ennallistettiin vuonna 2022, ja samalla poistettiin kalojen vaelluseste. Metsäyhtiö UPM teki sen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
UPM:n mukaan taimenhavainnot tarkoittavat, että sen luontainen lisääntyminen on alkanut Arvajankoskessa.
– On hieno uutinen, että kunnostus tuotti toivottua tulosta näin pian. Vaeltavan Päijänteen taimenen tila on heikko, ja odotamme, että Arvajan kunnostus parantaisi sitä, kertoo UPM Energyn ympäristöpäällikkö Mikael Rytkönen tiedotteessa.
Vanhat pumppaamo- ja säännöstelypato-rakenteet purettiin jo aiemmin, ja kunnostuksessa tilalle tehtiin pysyvä joenniskan kynnystys. Pohjakynnys mahdollistaa kalojen kulun koskialueen yläjuoksulle ja tasaa pintakorkeuden vaihteluja.
Alueelle rakennettiin myös uusia kutu- ja poikasalueita.
Yhteensä 19 kilometrin mittainen Arvajan koskireitti on tärkeä Päijänteen taimenen kutujoki.
Kutupesien havaitseminen vaikeaa
Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n tutkijat löysivät syksyllä Arvajankoskesta yhden kutupesän. Pesä sijaitsi varsinaiseksi kutu- ja poikaselinympäristöksi kunnostetun alueen yläpuolella. Samalla löydettiin myös kesänvanhoja taimenen poikasia. Ne olivat rasvaevällisiä eli luonnonkudusta peräisin.
Selvitysten perusteella ei löydetty tietoa mätirasia- tai pienpoikasistutuksista Arvajankoskeen, joten todennäköisesti kutupesä on jäänyt huomaamatta edellistalvena tehdyssä kutupesälaskennassa.
Kutupesien havaitseminen tuoreesta sorasta on usein vaikeaa.
– Viime syksynä löydetyn pesän paikka joenniskan kohdalla on vähäkivinen ja suojaton. Se saattaisi soveltua vielä paremmin taimenen kutualueeksi, jos alueelle tehtäisiin pienimuotoinen täydennyskunnostus eli lisättäisiin soraa ja suurikokoista kiviainesta, arvioi tiedotteessa Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n toiminnanjohtaja Tuomo Laitinen.
Arvajan koskireitillä on tehty yli 40 vuotta seurantatutkimusta luontaisten taimenkantojen poikastiheyksistä. Arvajankoski pääsi uutena kohteena tutkimukseen vuonna 2023.
Suomessa arvioidaan olevan yli 5 000 padoksi luokiteltua rakennetta, joista suurin osa on energiatuotannon kannalta hyödyttömiä. Vesivoimalaitoksia ja niiden patoja Suomessa on noin 220.
UPM:n virtavesiohjelman tavoitteena on vapauttaa 500 kilometriä virtavesiä vuoteen 2030 mennessä.
Etelä-Karjalan Hiitolanjoessa sijaitsevan Kangaskosken ennallistaminen villitsi laatokan lohet kutemaan. Vuonna 2022 koekalastuksen paljastama poikasmäärä oli hurja: