Tiktokissa leviää joka viikko uusi terveysvillitys: nyt risiiniöljyä tiputetaan napaan, minkä väitetään helpottavan turvotusta, unettomuutta ja jopa edistävän painonpudotusta. Instagramissa puolestaan hehkutetaan punavalohoitoa, jonka luvataan parantavan aineenvaihduntaa ja vähentävän tulehduksia. Olet varmaan myös kuullut, mikä on viimeisin asia, jota kaikkien pitäisi tai jota kenenkään ei enää koskana pitäisi syödä.
Jokaiselle vaivalle tuntuu löytyvän uusi, helppo ratkaisu. Ratkaisu ahdistukseen, vatsaongelmiin tai painonhallintaan.
Terveyssosiologian professori Pia Jallinoja Tampereen yliopistosta kehottaa tarkastelemaan somen terveysväitteitä kriittisesti. Hän muistuttaa, että monet näistä uskomuksista perustuvat enemmän intuitioon ja markkinointiin kuin tieteelliseen näyttöön.
– Moni haluaa uskoa yksinkertaisiin ratkaisuihin, koska ne tarjoavat hallinnan tunnetta ja lohtua. Tieteellinen tieto on usein monimutkaisempaa ja ei yhtä houkuttelevaa, Jallinoja sanoo.
Pieni teko, suuri vaikutus
Uskominen on helppoa, koska hullutkin väitteet sisältävät usein jonkin linkin totuuteen. Esimerkiksi risiiniöljyä on perinteisesti käytetty laksatiivina, mutta sen hierominen vatsalle ei vaikuta ruoansulatukseen.
– Kun meille luvataan, että yksittäinen liike tai hoito ratkaisee tietyn vaivan, se tuntuu houkuttelevalta. Epävarmassa maailmassa ajatus yksinkertaisesta ja riskittömästä hoidosta tuo turvaa. Siksi näihin lupauksiin on niin helppo tarttua, Jallinoja selittää.
Ahdistus, ruoansulatusvaivat ja painonhallinta – kaikkeen löytyy trendikäs menetelmä tai tuote, jonka voi ostaa. Jallinojan mukaan tämä kertoo siitä, kuinka kuluttajakeskeinen ajattelu on siirtynyt myös terveyden alueelle.
– Pannaan jatkuvasti toivomme uuteen tuotteeseen tai hoitoon, joka ostetaan ja jonka toivotaan ratkaisevan ongelmat nopeasti. Mutta onko se lopulta hyvä vai huono asia?
Terveyttä kaupan hyllyltä
Punavalohoidolla voi olla jonkin verran vaikutuksia unirytmiin, mutta sen kyky ratkaista ongelmia on liioiteltu. Jallinojan mukaan huuhaahälytyskellojen pitäisi soida, jos yhden ja yksinkertaisen menetelmän tai teon väitetään auttavan moniin erilaisiin ongelmiin tai jopa ratkaisevan ne.
– Jos yksi keino kuulostaa ratkaisulta kaikkeen, kannattaa olla erityisen varuillaan. Tutkimus ei tue tällaisia universaaleja ihmekonsteja.
Vaikka suurin osa somevillityksistä on harmittomia, osa voi olla jopa vaarallisia. Luotettavaa tietoa kannattaa etsiä esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Käypä hoito -suositusten kautta.
– Moni toivoo ratkaisevansa terveysongelmia ostamalla uusia tuotteita, mutta kannattaisi kysyä: miksi juuri tämä maksullinen ratkaisu olisi se oikea? Jallinoja muistuttaa.
Lopulta kyse on siitä, haluaako elää jatkuvassa ”uuden ihmeratkaisun” toivossa vai nojautua tutkittuun tietoon. Kaikkea ei tarvitse uskoa, eikä jokaista trendiä seurata. Joskus vanhat tutkitut, hyväksi todetut suositukset ovat edelleen ne parhaat.