REYKJAVIK Valkoinen talo Reykjavikin keskustassa muistuttaa enemmän maalaiskartanoa kuin paikkaa, josta johdetaan maata. Talossa työskentelevä pääministeri Kristrún Frostadóttir sen sijaan muistuttaa hyvinkin erästä pääministeriä – nimittäin Suomen entistä.
Vaikka työhuoneeseen astuvalla naisella on lyhyt vaalea tukka, vertausta Sanna Marinin ensimmäisiin pääministerivuosiin on vaikea välttää. Kristrún Frostadóttir on Pohjoismaata johtava 36-vuotias sosiaalidemokraatti. Hän puhuu ihmisten arjesta ja tasa-arvosta, ja hänen hallituksensa on tullut tunnetuksi naisministereistään.
Joulukuussa työnsä aloittaneeseen hallitukseen kuuluu pääministerin Sosiaalidemokraattisen liiton lisäksi populistinen Kansanpuolue sekä EU-myönteinen Reformipuolue. Molempia johtaa nainen.
Islannissa kokoonpanoa ei ole kutsuttu sukkahousuhallitukseksi vaan ”valkyrioiksi”. Pohjoismaisessa mytologiassa valkyriat ovat naissotureita, jotka keräsivät taistelukentiltä kuolleiden sotureiden sieluja.
Haastattelupäivänä helmikuun alussa lähes koko Islannissa on annettu korkeimman luokan myrskyvaroitus. Valkoisen talon työpäivää se ei näytä häiritsevän.
Pääministeri esittäytyy pelkäksi Kristrúniksi, sillä islantilaisia isännimiä ei käytetä samalla tavalla kuin sukunimiä. Myös virallisissa yhteyksissä pelkkä etunimi riittää.
Pääministeri on sanoissaan napakka ja menee suoraan asiaan. Heti alkuun hän ilmoittaa, ettei aio sanoa mitään erityistä Grönlannista. Jymyotsikoita ei ole tarjolla, hän toteaa ja hymyilee perään.
Kristrún oli ollut virassaan päivän, kun Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump kirjoitti sosiaaliseen mediaan haluavansa Tanskalle kuuluvan Grönlannin. Myöhemmin kysyttäessä Trump ei sulkenut pois sotilaallista voimankäyttöä Grönlantia vastaan.
Islanti on Nato-maa, mutta sen asema sotilasliitossa on erilainen kuin muiden. Maalla ei ole omaa armeijaa.
Mikä on Islannin kanta, jos kaksi Nato-maata Yhdysvallat ja Tanska ajautuvat törmäyskurssille?
Islannista on Grönlantiin lyhimmillään matkaa 300 kilometriä. Pääkaupungin vieressä sijaitsee Keflavikin lentotukikohta, jossa toimii Naton komennossa olevia joukkoja sekä Yhdysvaltain armeija.
Pääministeri ei lähde mukaan spekulaatioon, voisiko Islanti ajautua väkisin mukaan, jos tilanne Yhdysvaltain ja Tanskan välillä kiristyisi.
– Kaikki ovat tietoisia geopoliittisesta asemastamme. Olemme tavallaan kahden maailman välissä. Meidän pääviestimme on, että rajojen siirto voimalla ei ole ok.
Kristrún vertaa tilannetta Ukrainaan. Siellä Venäjä pyrkii siirtämään rajoja hyökkäyssodalla. Eurooppa ja Yhdysvallat ovat vastanneet tilanteeseen.
– Sen täytyy päteä muuallakin, hän sanoo.
Pääministerin mukaan Islanti tukee Grönlantia ja Tanskaa mutta on ”tietoinen suhteestaan Yhdysvaltoihin”. Sanankäänteet ovat linjassa muiden Pohjoismaiden johtajien kanssa: Grönlannille osoitetaan tukea mutta suhdetta Yhdysvaltoihin ei haluta vaarantaa.
Kristrún oli ollut Islannin parlamentissa vasta kolme vuotta, kun hän nousi pääministeriksi. Hänen johtamansa puolue voitti pikavaalit marraskuussa sen jälkeen, kun maan aiempi hallitus oli kaatunut erimielisyyksiin.
Kristrún on sanonut, ettei hän kasannut tarkoituksella naisten johtamaa hallitusta. Niin vain sattui käymään.
Sitä paitsi, Islannissa naisjohtajiin on totuttu. Maa äänesti naisen presidentiksi jo 45 vuotta sitten. Erikoisempaa on pääministerin nuori ikä.
Miten hän itse suhtautuu siihen, että on tiettävästi nuorin tällä hetkellä vallassa oleva pääministeri?
Kristrúnin tausta on taloustieteissä ja journalismissa. Hän on työskennellyt ekonomistina ja asiantuntijana pankeissa Islannissa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Omien sanojensa mukaan hän on ennen kaikkea ”projektiorientoitunut”.
– Haluan tehdä suunnitelman ja toteuttaa sen.
Mikä sitten on hallituksen suunnitelma, jonka Kristrún haluaa Islannin johdossa toteuttaa?
– Haluaisin, että tämän hallituksen jäljiltä ihmiset kokisivat, että poliitikot tekevät töitä tavallisten ihmisten hyväksi. Toivon, että kyynisyys vähenisi.
Pääministeri sanoo olevansa huolissaan siitä, että ihmiset maailmalla ja Islannissa näkevät päätöksiä tekevät asiantuntijat vastustajina.
Kristrún ajattelee, että sosiaalidemokraatit ja keskustavasemmisto ovat hukanneet punaisen lankansa ja siksi niiden kannatus on ollut laskussa. Puolueet ovat siirtyneet pois ydinarvoistaan ja keskittyneet asioihin, jotka eivät ole niin lähellä ihmisten jokapäiväistä elämää, hän sanoo.
Pääministeri haluaa palauttaa keskustelun islantilaisten hyvinvointiin, asumiseen ja terveydenhuoltoon.
Arjessa islantilaisia puhuttaa muun muassa talous. Islanti ei ole EU-maa, ja sillä on käytössä oma valuuttansa. Asuntolainojen korot huitelevat jopa kymmenen prosentin yläpuolella ja inflaatio on nopeaa.
Yksi tapa puuttua rahapolitiikkaan olisi EU-jäsenyys.
Islanti haki EU-jäsenyyttä vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen mutta veti hakemuksen pois vuonna 2014.
Islantilaisia hiertävät unionissa erityisesti kalastuskysymykset. Monet pelkäävät, että EU-jäsenyys antaisi muille eurooppalaisille oikeuden kalastaa Islannin vesillä.
Kristrúnin hallitus haluaa asiasta uuden kansanäänestyksen.
Pääministeri korostaa, että kyse ei ole jäsenyysäänestyksestä vaan tarkoitus on kysyä kansalta, kannattaako asian valmistelu aloittaa. Hän sanoo, että ihmisiä ei pidä pelotella kohti EU-jäsenyyttä talous- tai turvallisuuskysymyksillä.
– En pidä ajatuksesta, että olisimme liittymässä EU:hun koska turvallisuustilanne pakottaa meidät siihen.
Mutta mitä mieltä pääministeri itse on, pitäisikö Islannin liittyä EU:n jäseneksi?
– Ihmiset tietävät, että minä olen EU:n kannalla, mutta ymmärrän, että jotkut ovat epäluuloisia. Meidän pitää keskustella aiheesta ja kaikkien pitää ymmärtää, mitä EU-jäsenyys tarkoittaa.
Lopuksi on vielä kysyttävä, mitä Kristrún ajattelee Sanna Marinista.