CASTELLON DE LA PLANA. Nathalie Blomqvist katsoo kännykkäänsä. Hän on juuri päättänyt harjoituksen yhdessä uuden harjoitusryhmänsä kanssa ja nyt hän haluaa tietää, missä hänen seuraavaksi täytyy olla.
– Meillä on näköjään lounas keskustassa, hän sanoo löydettyään tiedon puhelimestaan.
Suuntaamme juoksijoiden asunnolle, jossa Blomqvist majoittuu yhdessä brittiläisen Cari Hughesin ja italialaisen Ludovica Cavallin kanssa. Naiset käyvät vuoronperään suihkussa ja ovat pian valmiita lähtemään keskustaan, missä koko tiimi kokoontuu yhdessä syömään. Iltapäivällä ohjelmassa on yhteisiä mainoskuvauksia, mutta vielä Blomqvist ei tiedä missä ja monelta.
– Joku laittaa sitten viestin ja kertoo. Itse ei tarvitse miettiä mitään, kun kaikki on suunniteltu meitä varten, Blomqvist kertoo ja näyttää tyytyväiseltä.
On Running
Blomqvist liittyi osaksi sveitsiläisen urheiluvälinevalmistajan kestävyysjuoksuryhmää syksyllä. Hänet bongattiin Rooman EM-kisoista, missä Blomqvist juoksi 5 000 metrillä viidenneksi Suomen ennätysajalla.
– Ensinnäkin hän sopii loistavasti jo olemassa olevaan ryhmäämme sekä urheilijaprofiilinsa että persoonansa puolesta. Lisäksi hän on riittävän korkealla tasolla urheilijana, ryhmän valmentaja Vincent Guyot kuvailee, miksi juuri Blomqvist haluttiin ryhmään mukaan.
”Urheilijaprofiili” tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että Blomqvist on pikemminkin kestävä kuin nopea ja hänen päämatkansa on 5 000 metriä eikä esimerkiksi 800 metriä. Tällainen sopii hyvin ryhmän harjoittelufilosofiaan, jossa painotetaan kestävyysominaisuuksia. Siitäkään ei ollut haittaa, että Blomqvist sattuu olemaan nainen.
– Tarvitsimme nimenomaan naisurheilijoita lisää porukkaamme, Guyot myöntää.
On Athletics Club Europe -nimeä kantavaan ryhmään kuuluu 15 urheilijaa, joista moni saavutti EM-mitaleita viime kesänä. Menestyneimpien joukkoon lukeutuvat muun muassa britti George Mills ja Espanjan Marta Garcia.
– Lähtökohta on se, että ryhmämme kaikilla urheilijoilla on mahdollisuus EM-mitaliin. Toki odotamme myös ensi kesän MM-kisoista kovia tuloksia, Guyot kertoo.
Täyden palvelun talo
Ryhmään kuuluu lähes yhtä paljon henkilökuntaa kuin juoksijoita. Urheilijoiden tukena on muun muassa päävalmentaja, apuvalmentaja, kaksi fysioterapeuttia, hieroja, psyykkinen valmentaja ja ravitsemusasiantuntija. Juoksijoiden hyvinvointia seurataan vuorokauden ympäri. Blomqvist esittelee puhelimestaan sovellusta, johon urheilijoiden on päivittäin kirjattava monenlaisia tietoja.
– Tänne kirjoitetaan joka aamu, miten on nukkunut ja millainen olo on. Treenien jälkeen kirjataan laktaatit, fiilikset harjoituksesta, sattuuko johonkin ja niin edespäin. Ihan kaikki mahdollinen tieto kerätään ylös.
Unohduksia ei sallita, sillä treeniohjelman saa vasta, kun sovelluksesta löytyy kaikki tarvittavat tiedot.
On Running tarjoaa juoksijoilleen myös hulppeat harjoittelupuitteet. Etelä-Afrikan Dullstroomiin on juuri valmistunut upouusi kuntosali vain ryhmän urheilijoita varten. Muut leiripaikat ovat Sveitsin St. Moritzissa ja Espanjan Castellón de la Planassa, missä tiimin naisjuoksijat leireilivät ison osan talvesta.
– On Running tarjoaa oikeastaan kaiken, mitä arkipäivään kuuluu, Blomqvist muotoilee.
Isolla rahalla
Juoksijoiden sopimukset eivät ole julkista tietoa, mutta työnantaja palkitsee heidät paitsi hulppeilla puitteilla, myös varsin kilpailukykyisellä palkalla. Viidentoista urheilijan leirittäminen vuoden ympäri eri puolilla maailmaa nielee jo itsessään miljoonia euroja.
– Kaikkiin kolmeen paikkaan on panostettu paljon ja me saamme asua niissä käytännössä koko ajan, Blomqvist kuvailee.
Sveitsiläinen urheiluvälinevalmistaja on tullut aggressiivisesti urheilumarkkinoille. Firma perustettiin viisitoista vuotta sitten ja jo nyt sillä on tallissaan maailmanluokan juoksijoiden lisäksi esimerkiksi tenniksen viisinkertainen Grand Slam -voittaja Iga Swiatek. Vastaavanlaisia täyden palvelun kestävyysjuoksutiimejä on perustettu Euroopan lisäksi Yhdysvaltoihin ja Australiaan.
– Tämä on valtava investointi brändiltä, valmentaja Guyot kuvailee ryhmänsä budjettia.
Leirielämää
Blomqvist saapui Espanjan itärannikolla sijaitsevaan Castellón de la Planan kaupunkiin suoraan Etelä-Afrikasta.
– Minä en tiedä muusta kuin leirielämästä tällä hetkellä. Elämäni on kahdessa matkalaukussa, Blomqvist naurahtaa.
Suomessa Blomqvist käy ”joskus jonkun viikon moikkaamassa”. Hallikaudella hän kärsi jalkavaivoista ja kun kisoja jäi väliin, hän ehti käväistä Suomessa ennen kun siirtyi Espanjasta takaisin Etelä-Afrikkaan. Kevät kuluu Dullstroomissa ja kesäksi ryhmä siirtyy Sveitsin St. Moritziin. Osalla tiimin urheilijoista ja valmentajista ei ole pysyvää kotia lainkaan. Myös Blomqvist siirsi Suomen tukikohtansa Vaasasta Helsinkiin minimoidakseen matkustamiseen tärvääntyvän ajan.
– Minulla ei ole hajuakaan, milloin käyn Suomessa seuraavan kerran, Blomqvist hymähtää.
Mustafe Muuse
Blomqvist kaivaa taas puhelinta taskustaan. Tällä kertaa soittaja on Mustafe Muuse, Blomqvistin poikaystävä. Pari on pitänyt yhtä yli vuoden päivät.
– Me olemme tottuneet olemaan ja harjoittelemaan joka päivä yhdessä. Nyt tuntuu oudolta, kun hän on ollut pari viikkoa Suomessa.
Parin yhteiseloa helpottaa, että he jakavat yhteisen ammatin. Muuse on syksystä lähtien harjoitellut samoilla leireillä niin St. Moritzissa kuin Etelä-Afrikassa ja päätyi lopulta vaihtamaan saman valmentajan alaisuuteen puolisonsa kanssa.
Blomqvistin uusi työnantaja suhtautuu myönteisesti mukana kulkeviin puolisoihin ja myös ryhmän muiden juoksijoiden puolisot kulkevat mukana jopa siinä määrin, että osa on jättänyt päivätyönsä voidakseen tukea urheilevaa puolisoaan.
– Ei tästä muuten mitään tulisi, Blomqvist toteaa.
Ehkä juuri puolison läsnäolo on syy, ettei Blomqvist koe koti-ikävää. Asiasta kysyttäessä hän näyttää hämmästyneeltä.
– Minä elän unelmaani. Minusta tuntuu, että olen kotona, kun saan olla hyvien ihmisten kanssa ja tehdä sitä, mistä tykkään.