Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on viime päivinä tehnyt esityksiä, jotka haittaavat Lähi-idän rauhankehitystä, arvioi Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Trump esitti eilen maanantaina vaatimuksen, jonka mukaan Gazaa hallinneen terroristijärjestö Hamasin on vapautettava kaikki israelilaiset panttivankinsa lauantaihin puoleenpäivään mennessä. Hamasin ja Israelin aseleposopimuksen mukaan panttivangeista vapautettaisiin lauantaina vain muutama, ja vapautuksia jatkettaisiin viikoittain.
Trump uhkasi, että jos Hamas ei tähän suostu, ”helvetti voisi päästä irti” Gazassa. Trump todennäköisesti tarkoitti, että Israel voisi alkaa pommittaa Gazaa uudelleen.
Juusolan mukaan Trumpin lausunto on epäjohdonmukainen.
Yhtäältä Trump on yrittänyt ottaa kunniaa aselevon syntymisestä, vaikka se Juusolan mukaan neuvoteltiin Joe Bidenin presidenttikauden aikana. Toisaalta Trump lisää nyt painetta Hamasia kohtaan, vaikka se vie pohjaa aseleposopimukselta.
– Trump on tavallaan ristiriidan keskellä, Juusola sanoo.
Kestääkö tulitauko?
Sekä Israel että Hamas ovat syytelleet toisiaan aseleposopimuksen rikkomisesta. Hamas ehti jo ilmoittaa, ettei lauantain panttivankivapautus toteudu.
Juusolan mukaan sopimus on niin epäselvästi kirjoitettu, että erimielisyydet ovat odotettuja. Niistä voitaisiin päästä yli, jos poliittista halua riittää.
Juusolan mukaan Hamas olisi luultavasti tyytyväinen siihen, että aseleposopimus toteutuisi sovitusti. Sen myötä Israel vetäytyisi Gazasta.
Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu taas voisi Juusolan mukaan toivoa sopimuksen kaatumista. Netanjahu jatkaisi mielellään sotaa, sillä hän ei haluaisi Israelin vetäytyvän Gazasta.
Vetäytyminen ja sodan lopettaminen kokonaan johtaisi todennäköisesti myös hänen hallituksensa kaatumiseen. Lisäksi hän lupasi Hamasin täydellistä tuhoa, mikä ei ole toteutunut.
Tuhottiinko Gaza tietoisesti?
Kun Trump esitteli ajatuksensa Gazan asukkaiden siirtämisestä muualle, hän perusteli sitä Gazan täydellisellä tuhoutumisella sodan aikana. Hänen mielestään kukaan ei halua asua raunioiden keskellä.
Juusola nostaa esiin jo sodan aikana palestiinalaisten ja ihmisoikeusjärjestöjen esille tuoman väitteen, että Israel pommitti Gazaa tietoisesti tuhotakseen alueen elinkelpoisuuden.
– Sen todistaminen on luonnollisesti hyvin vaikeaa. Israelin virallinen kanta vähintäänkin on se, että että tämä tehtiin puhtaasti vain Hamasin kukistamiseksi, Juusola toteaa.
Jo sodan aikana Israelin hallituksessa puhuttiin, että paras ratkaisu konfliktiin olisi Gazan väestön siirtäminen pois, Juusola muistuttaa.
Humanitaarinen hätä verukkeena?
Juusolan mukaan on ”äärimmäinen ristiriita” siinä, että Trump käyttää Gazan humanitaarista hätää verukkeena alueen asukkaiden pakkosiirrolle.
– Tämä herättää valtavasti pelkoja sekä palestiinalaisissa, koska heidän historiansa on pakkosiirtojen historiaa. Ja luonnollisesti myös arabimaissa, jotka ovat monta kertaa historian aikana kärsineet siitä suuresta määrästä pakolaisia, mitä näihin heikkoihin valtioihin on tullut.
Trumpin puheita gazalaisten poistamisesta ja alueen haltuunotosta on pidetty neuvottelutaktisena heittona. Juusolan mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että Trump on ainakin jossain määrin tosissaan.
Trumpin ja Israelin oikeiston ajatus on, että gazalaiset siirrettäisiin Egyptiin ja varsinkin Jordaniaan, josta voisi tulla aidosti palestiinalaisvaltio. Juusolan mukaan ajatus on molemmille maille äärimmäisen vaikea. Jordanialle se on suorastaan elämän ja kuoleman kysymys, vaikka molemmat maat ovat hyvin riippuvaisia Yhdysvaltain avusta.
Netanjahu on esittänyt myös ajatuksen, että palestiinalaiset saisivat itselleen alueen Saudi-Arabiasta.
Saudi-Arabia tyrmäsi esityksen välittömästi ja jyrkkäsanaisesti.
Juusola kiinnittääkin huomiota siihen, että ennen Gazan konfliktia Israel ja Saudi-Arabia olivat normalisoimassa suhteitaan Joe Bidenin hallinnon välityksellä. Kun Trump alkoi puhua palestiinalaisten pakkosiirrosta, tilanne muuttui heti.
– Yhdysvaltojen ja Saudi-Arabian välit, ja Saudi-Arabian ja Israelin välit, ovat nyt nopeasti kriisiytyneet. Se on tosi nopea muutos, Juusola toteaa.
Arabimaat ovat nyt muodostamassa yhteistä kantaansa. Siitä on määrä sopia 28. helmikuuta arabimaiden yhteiskokouksessa.
Lähteet: AFP, Reuters