BRYSSEL Yhdysvaltain uusi puolustusministeri Pete Hegseth on luetellut Natolle ehdot, joilla Yhdysvallat tekee Euroopan kanssa yhteistyötä.
Euroopan on otettava vastuu omasta puolustuksestaan ja nostettava rankasti puolustusmenoja, Yhdysvallat vaatii. Ukrainasta taas ei tule lähitulevaisuudessa Naton jäsentä.
Hegseth puhui medialle tavatessaan Naton ja Ukrainan puolustusministerit Brysselissä.
Presidentti Donald Trump on puhunut joistakin vaatimuksista aiemmin. Nyt puolustusministeri kuitenkin luetteli ehdot suoraan Natolle aloittaakseen niistä keskustelun.
Tässä olennaiset vaatimukset, jotka Hegseth luetteli.
1. Ukraina voi unohtaa Nato-jäsenyyden
Hegsethin mukaan Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole realistinen tavoite.
Tämä tarkoittaa, että Ukrainasta ei ole tulossa sotilasliiton jäsentä, sillä jäsenyyteen tarvitaan jäsenten yksimielisyys. Ukrainalle on luvattu jäsenyys vuosia sitten, ja Nato on viime vuodet huippukokouksissaan muotoillut lauseita, joilla se lupaa jäsenyyden olevan koko ajan lähempänä.
Jos Ukrainasta ei tule jäsentä, se ei myöskään saa Natolta lupausta yhteisestä puolustuksesta. Nato-jäsenyyden on sanottu olevan paras turvatakuu, minkä Ukraina voisi saada.
2. Ukraina ei palaa vuoden 2014 rajoihin
Trump on luvannut lopettaa sodan diplomatialla. Hegsethin mukaan Ukrainan on kuitenkin luovuttava tavoitteesta saada kaikki sodassa menettämänsä alueet takaisin.
– Meidän on aloitettava tunnustamalla, että paluu vuoden 2014 rajoihin on epärealistinen tavoite. Näiden rajojen tavoittelu vain pidentää sotaa ja aiheuttaa lisää kärsimystä, Hegseth sanoi.
Ukraina menetti Itä-Ukrainan alueita ja Krimin vuonna 2014, ja se on menettänyt jonkin verran lisää alueita hyökkäyssodan alettua vuonna 2022.
Tähän asti Nato on sanonut, että rauha syntyy vain Ukrainan asettamin ehdoin. Vuosi sitten Nato muutti varovasti kantaansa ja sanoi, että jo se on voitto, että Ukraina on yhä olemassa. Nato on kuitenkin tiukasti varonut ottamasta kantaa rajakysymyksiin.
3. Rauhan pysymiseen tarvitaan Euroopan uhrauksia
Yhdysvaltain tavoite on suvereeni ja vauras Ukraina, Hegseth sanoo. Rauhanneuvotteluiden mahdollisuudesta on vasta alustavia tunnusteluita. Jos tulitauko tai rauha saadaan aikaan, sen pysyvyyden turvaamisesta Euroopalla on suuri vastuu.
Hegseth mainitsee Ukrainaa ja Venäjää erottavan kontaktilinjan, jota olisi valvottava, turvatakuut sekä mahdolliset rauhanturvajoukot. Näihin ei sovellettaisi kuitenkaan Naton viidettä artiklaa – eli jos joukoille sattuu jotain, se ei tarkoita, että Nato laukaisisi yhteisen puolustuksen.
Turvatakuita tarjoaisivat eurooppalaiset ja ei-eurooppalaiset joukot. Yhdysvaltain joukkoja Ukrainaan ei lähtisi.
4. Euroopan on nostettava rankasti puolustusmenojaan
Donald Trump on väläyttänyt tavoitetta, että Euroopan maat nostavat puolustusbudjettinsa viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteesta. Tätä on yleisesti pidetty epärealistisen korkeana tavoitteena.
Esimerkiksi Suomen puolustusbudjetti on tällä hetkellä 2,4 prosenttia. Se pitäisi siis kaksinkertaistaa.
Hegseth sanoo yhtyvänsä Trumpin tavoitteeseen – viisi prosenttia.
Naton nykyinen tavoite on kaksi prosenttia, ja siihen yltää Nato-maista kaksi kolmasosaa. Tällä rahalla Eurooppa voi esimerkiksi jatkaa niin sanotusti tappavan, lethal, avun antamista Ukrainalle.
Jatkossa valtaosan Ukraina-avusta olisi tultava Euroopasta. Yhdysvallat keskittyy Hegsethin mukaan omien rajojensa turvaamiseen.
5. Yhdysvallat sitoutuu Natoon ja tukee yhä Eurooppa, mutta ei siedä enää riippuvuutta
Hegseth ei ole romuttamassa Natoa. Tämä tieto tulee helpottamaan Euroopan Nato-maita.
– Transatlantinen liittomme on kestänyt vuosikymmeniä ja todella odotamme, että se kestää myös tulevat sukupolvet.
Yhdysvalloila on kuitenkin eurooppalaisille tiukka ehto:
– Eurooppalaisten on astuttava esiin ja otettava vastuu mantereensa konventionaalisesta puolustuksesta.
Jo nyt on yleisesti tiedossa, että Euroopan puolustus nojaa Yhdysvaltojen tukeen, vaika Nato-maat ovatkin ryhtyneet Euroopassa todella nostamaan puolustusmenoja, tekemään tarkempia suunnitelmia ja varustautumaan.
– Yhdysvallat sitoutuu Natoon ja puolustuskumppanuuteen Euroopan kanssa. Mutta Yhdysvallat ei enää siedä epätasapainoista suhdetta, joka kannustaa riippuvuuteen.
Hegseth sanoo odottavansa suoraa keskustelua. Näin tehdään voimapolitiikkaa – peace through strength.
Mitä seuraavaksi tapahtuu?
Yhdysvaltojen ehdot ovat niitä, joihin Eurooppa on valmistautunut mutta joita se on myös pelännyt. Esimerkiksi puolustusmenojen nostamisesta on aloitettu keskustelu, ja tavoite ja aikataulu on tarkoitus asettaa kesäkuussa Haagin huippukokouksessa. Viiteen prosenttiin yltäminen tuntuu kuitenkin todella kaukaiselta.
Ukrainan tukea Eurooppa on luvannut jatkaa. Myös Suomi päätti jälleen viime viikolla isosta aselastista Ukrainaan. Naton tuki Ukrainalle kasvoi viime vuonna 50 miljardiin. Euroopan maiden puolustusmenot kasvoivat 20 prosenttia.
Rauhanturvaamisesta tai joukkojen lähettämisestä Ukrainaan Euroopan maat ovat käyneet hyvin alustavaa keskustelua, erityisesti Ranskan ja Britannian vedolla, mutta lukuja tai minkäänlaista suunnitelmaa ei ole.
