40 vuodessa rikolliset ovat muuttuneet aiempaa ammattimaisemmiksi ja ahneemmiksi.
Näin ajattelee Antero Rytkölä, 65, joka on työskennellyt poliisissa lähes neljän vuosikymmenen ajan.
Isona muutoksena hän näkee kyberrikollisuuden syntymisen.
– Jos nyt kärjistän, niin konnat eivät enää ”viitsi” tehdä kilikalikeikkaa, eli kaupan ikkuna rikki ja varastetaan. Nyt osa rikoksista tehdään tietokoneella kotisohvalla istuen.
Vakavia rikoksia tapahtuu yhä myös kaduilla. Poliisihallitus kertoi tammikuussa, kuinka yleisillä paikoilla tapahtuneet vakavat väkivaltarikokset ovat lisääntyneet.
Pirkanmaaltakin on kaksi tuoretta, hyvin paljon julkisuutta saanutta esimerkkiä. Viime toukokuussa mies raiskasi ja murhasi 15-vuotiaan tytön Valkeakoskella, syyskuussa mies murhasi raskaana olleen naisen Tampereen Hämeenkadulla.
Sisä-Suomen poliisin apulaispoliisipäällikkönä ja operatiivisena johtajana työskentelevä Rytkölä uskoo, että tapaukset vaikuttavat varmasti yleiseen turvallisuuden tunteeseen.
Tässä jutussa hän arvioi, kuinka maakunnan turvallisuus, poliisit ja rosvot ovat muuttuneet hänen pitkän työuransa aikana.
Maailma maalaisvallesmannin ympärillä muuttui
Ensin hyvät uutiset.
Rytkölä ajattelee, että Pirkanmaa on yhtä turvallinen nyt kuin nelisenkymmentä vuotta takaperin. Tätä selittävät maakunnan taloudellinen kehitys, työpaikat ja se, että Pirkanmaalla on paljon koulutusmahdollisuuksia.
– Sekin vaikuttaa, että kunnat ovat onnistuneet kaavoituspolitiikassa. Meillä ei ole rikkaiden asuinalueita tai ylettömän suuria vuokrataloalueita.
Kun Rytkölä aloitteli poliisiuraansa nimismiehenä 1980-luvulla, työ oli kovin erilaista kuin nyt.
– Ennen väestön turvallisuuden tunne perustui siihen, että vallesmanni käppäili kylän raittia ja ajeli Saabilla.
1980-luvulle mahtui useita kansan mieliin jääneitä vakavia rikoksia. Uutisotsikot täyttyivät muun muassa Suomen historian ensimmäisestä koulusurmasta, tiirikkaraiskaajasta ja Viking Sallyn murhasta.
Tyypillisempiä rikoksia olivat kuitenkin pankkiryöstöt, liikemurrot ja ajoneuvovarkaudet.
– Muun muassa liikemurrot johtivat siihen, että ihmiset tulivat monissa tapauksissa aamulla töihin murtokohteeseen. Tällöin oli epätietoista, ovatko rikoksentekijät jo poistuneet vai ei, mikä tietysti aiheutti turvattomuutta, Rytkölä sanoo.
Nyt pankkiryöstöt ovat historiaa ja liikemurrot ovat vähentyneet roimasti. Koulusurmia, raiskauksia ja henkirikoksia tapahtuu yhä. Kuitenkin esimerkiksi henkirikosten määrä on viime vuosikymmeninä ollut laskussa.
Vaikka Rytkölä pitää maakuntaa yhä turvallisena paikkana olla ja elää, silti siihen ei voi tuudittautua. Viranomaisten on tehtävä sen eteen töitä.
Muun muassa sen vuoksi Sisä-Suomen poliisin teema on tänä vuonna turvallisuuden tunteen ylläpitäminen.
Lasten ja nuorten käytös iso huolenaihe
Ja sitten huonot uutiset.
Nuorten rikollisuus ja väkivaltainen käytös on rajussa kasvussa.
Myös Pirkanmaalla on ollut viime aikoina useita väkivaltatilanteita, joissa poliisi on hälytetty kouluun.
Nuoret ovat tehneet rikoksia aina ja käyttäneet väkivaltaa aikaisemminkin. Antero Rytkölän mukaan väkivalta on nyt raaempaa kuin ennen.
– Valtaosa nuorista käyttäytyy paremmin kuin koskaan aikaisemmin, kun taas pieni osa käyttäytyy huonommin kuin koskaan aikaisemmin. Määrän pienuudesta huolimatta tämä on merkittävä ongelma.
Sisä-Suomen poliisi panostaa nyt entistä enemmän nuorisorikosten tutkintaan. Toimintoon nimettiin vastikään neljä rikostutkijaa, joista kaksi sijoittuu Jyväskylään ja kaksi Tampereelle.
Pirkanmaan ja Keski-Suomen kouluissa aloittaa tänä vuonna uudenlainen koulupoliisi. Poliisin tarkoituksena on jalkautua kouluihin ja pysähtyä keskustelemaan oppilaiden kanssa, jos vain muut tehtävät sen sallivat.
Lisäksi ankkuritoiminta laajenee koko maakuntaan. Sen tarkoituksena on puuttua nuoren ongelmakäyttäytymiseen varhaisessa vaiheessa ja siten estää rikoksia.
– Yksi tehtävä on tuoda näkyville se, ettei rikollisen ura olekaan hienoa. Se ei ole kalliita vaatteita, nopeita autoja ja rahaa, se on huomattavasti ankeampaa elämää, Rytkölä sanoo.
Viinaa ja nyrkkirautoja
Väkivalta yleisillä paikoilla linkittyy usein huumeisiin. Tekovälineenä on useimmiten teräase.
Tässä Rytkölä näkee muutoksen menneeseen.
– Ennen juotiin viinaa ja käytettiin nyrkkirautaa ja sen tyylisiä lyömävälineitä. Nyt ovat puukot, aseet ja huumeet.
Poliisin ”peruskeikat” ovat Rytkölästä pysyneet samanlaisina.
– Tyypillinen keikka silloin, kuten nytkin, koski ja koskee erilaisista päihteistä aiheutuneita häiriötilanteita, joita tapahtuu kodeissa ja muualla.
Rytkölä on tyytyväinen, että maakunnassa on päästy tekemään kyberrikollisuuteen liittyvää työtä. Sisä-Suomen poliisilaitokselle perustettiin viime keväänä valtakunnallinen tietoverkkoavusteisten rikosten tutkintayksikkö. Yksikkö on ensimmäinen laatuaan koko Suomessa.
Poliisille enemmän kysyntää kuin resursseja
Jos rikolliset ovat muuttuneet 40 vuodessa, niin on poliisin työkin.
Rytkölä on nähnyt uransa aikana isoja organisaatiouudistuksia. Työ on muuttunut kiireisemmäksi ja kuormittavammaksi.
– Poliisipalveluja kysytään yhteiskunnassa paljon enemmän kuin mihin on resursseja. Kuormittavuus tulee monille siitä, kun tietää, että asiassa pystyisi tekemään enemmän ja paremmin, mutta kerta kaikkiaan aika ja resurssit eivät riitä.
Kaikesta tästä huolimatta Rytkölällä ei ole kiire eläkkeelle. Vastikään hän haki Pohjanmaan poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaa.
Rytkölä ei tullut valituksi.
– Viranhaut ovat tällaisia: välillä onnistuu, välillä ei, hän arvioi.
– Minulla on mielenkiintoinen tehtävä Sisä-Suomen poliisissa ja miellyttävä työyhteisö, joten asiat ovat kunnossa.