MÜNCHEN Kaikki Yhdysvaltojen edustajat poistuivat Münchenin turvallisuuskonferenssista jo paljon ennen kuin se ehti sunnuntaina päättyä. He jättivät jälkeensä pettyneet eurooppalaiset.
Viikonloppuna kävi ilmi, että Yhdysvallat ja Venäjä toden totta aikovat neuvotella Euroopan päiden yli Ukrainan tilanteesta. Niiden edustajien tapaaminen järjestetään tiettävästi Saudi-Arabiassa.
Railo Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä vain kasvoi, vaikka Münchenissä oli tarkoitus lähentyä ja etsiä yhteisymmärrystä. Varapresidentti J. D. Vancen hyökkäävä puhe kärjisti välejä jo perjantaina.
Lisäksi Vance neuvotteli Münchenissä äärioikeistolaisen AfD-puolueen johtajan Alice Weidelin kanssa, mutta esimerkiksi Saksan liittokansleri Olaf Scholzille hänellä ei ollut aikaa.
Hätäkokous Pariisissa
Yhdysvaltojen yhä yltyvän nokittelun vuoksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestää pika-aikataululla EU-maiden neuvonpidon Pariisissa maanantaina.
Paikalle matkaavat tällä tietoa Saksan, Puolan, Italian, Espanjan ja Britannian edustajat, Suomea ja muita Pohjoismaita edustaa Tanska.
Pariisissa on tarkoitus pohtia, mitä välitöntä apua EU-maat voivat antaa Ukrainalle, mikä rooli Euroopalla voi olla Ukrainan turvallisuuden takaamisessa tulevaisuudessa ja kuinka voidaan vahvistaa Euroopan turvallisuutta yleisesti.
Vastaavanlaisia kokouksia on pidetty Euroopassa jo kymmeniä ilman, että merkittävää edistystä olisi tapahtunut. Nyt niskassa painavat kuitenkin Yhdysvaltain vaatimukset Ukrainan turvatakuista kirjallisessa muodossa.
Yhdysvallat vaatii nimittäin kultakin EU-maalta erikseen kyselylomakkeilla tiedon, millaista aseellista apua itse kukin on valmis antamaan Ukrainalle.
Se ei siis halua eurooppalaisia rauhanneuvottelupöytään, vaikka vaatii heitä takaamaan rauhan sopimuksen laatimisen jälkeen.
Sunnuntaina oli epäselvää, osallistuuko edes Ukraina neuvotteluihin Saudi-Arabiassa.
Euroopan painajainen toteutuu
Eurooppalainen painajainen on jo pitkään ollut se, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump tekee sopimuksen suoraan Putinin kanssa Ukrainan eduista piittaamatta ja jättää eurooppalaisten tehtäväksi rauhan turvaamisen ja jälleenrakennuksen.
Euroopan maat ovat käyttäneet Ukrainan tukemiseen enemmän rahaa kuin Yhdysvallat. Lisäksi Eurooppa on ottanut vastaan yli miljoona ukrainalaista pakolaista. Ukrainan sota vaikuttaa suoraan myös EU:n turvallisuuteen.
Siksi on ymmärrettävää, että eurooppalaiset johtajat haluavat sanoa sanansa, kun heidän maanosansa turvallisuudesta käydään neuvotteluja.
Ahtisaari esimerkkinä
Presidentti Alexander Stubb esitti sunnuntaiaamuna Münchenissä idean, että Eurooppa voisi nimittää erityisen Ukrainan-lähettilään samaan tapaan kuin Kosovon sodassa tehtiin yli 25 vuotta sitten.
Tuolloin Yhdysvallat pyysi Suomen entistä presidenttiä Martti Ahtisaarta taivuttelemaan Serbian itsevaltaista presidenttiä Slobodan Miloševićia rauhaan. Koska Ahtisaari oli pienen, liittoutumattoman maan johtaja, hänet katsottiin sopivaksi tehtävään.
Hän sukkuloi runsaan kuukauden ajan hyvin tiuhaan Moskovan, Washingtonin ja Pekingin välillä saadakseen rauhalle suurvaltojen tuen.
Lopulta Ahtisaari sai Miloševićin laskemaan aseensa kesällä 1999.
– Voisin heittää löyhän idean neuvottelupöytään, että mielestäni meidän olisi tehtävä jotain samanlaista kuin Kosovossa. Euroopassa tarvitaan Martti Ahtisaaren kaltainen erikoislähettiläs ja tälle apulaislähettiläs, jotta pääsemme vaikuttamaan, Stubb sanoi paneelissa Münchenissä.
Stubb sai tukea toiselta panelistilta, Kroatian pääministeri Andrej Plenkovicilta.
– Meiltä puuttuu joku sellainen, jota kaikki kunnioittavat Moskovassa ja Kiovassa ja jolla on Washingtonin, Euroopan pääkaupunkien ja myös globaalin etelän tuki. Tällaisella laajasti kunnioitetulla henkilöllä olisi valtuudet johtaa rauhanneuvotteluja, Plenkovic sanoi.