Presidentti Donald Trumpin hallinnon viime päivien puheet ovat herättäneet levottomuutta Euroopassa ja Suomessa.
Yhdysvallat on kertonut keskittyvänsä Kiinan uhkaan ja siirtävänsä sotilaallista painopistettä Tyynellemerelle.
Johtava sotilasmahti on viestinyt myös, että se ei anna Ukrainalle turvatakuita eikä halua sitä nyt Naton jäseneksi.
Jättääkö Yhdysvallat Euroopan oman onnensa nojaan? Pitääkö suomalaisten olla huolissaan turvallisuudestaan?
”Pajatsoa ei tyhjennetä näillä puheilla”
Ylen haastattelemat suomalaiskenraalit lyövät jäitä hattuun, vaikka Yhdysvaltain tarkempia suunnitelmia ei vielä tiedetäkään.
– Yhdysvallat ei ole jättämässä Eurooppaa, koska se tarvitsee Eurooppaa, sanoo valtiotieteiden lisensiaatti, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.
– Tässä ei olla pajatsoa tyhjentämässä vielä näillä puheilla, sanoo kokoomuksen kansanedustaja, puolustusvoimien entinen komentaja, kenraali evp. Jarmo Lindberg.
Pyykösen mukaan läsnäolo Euroopassa on välttämätöntä, jos Yhdysvallat haluaa olla maailman johtava sotilasmahti.
– Ilman Euroopassa olevia järjestelmiä ja resursseja Yhdysvallat ei kykene operoimaan ympäri maailmaa. Sen vuoksi se ei voi lähteä täältä, Pyykönen sanoo.
Hän ottaa esimerkiksi Wiesbadenin tukikohdan Saksassa, jossa on muun muassa Yhdysvaltain maavoimien Euroopan ja Afrikan joukkojen johtoesikunta.
Euroopassa on myös muun muassa Yhdysvaltain rakentamat Naton ohjuspuolustustukikohdat Romaniassa ja Puolassa. Niiden komentopaikka on Ramsteinissa Saksassa.
Lue tästä lisää Yhdysvaltain joukoista ja tukikohdista Euroopassa.
”Ei pitäisi aiheuttaa spekulatiivisesti huolta”
Suomalaisten ei tarvitse huolestua maan turvallisuuden heikkenemisestä tuoreena Naton jäsenenä, kenraalit sanovat.
– Ei pitäisi aiheuttaa spekulatiivisesti huolta asiasta, josta ei ole tehty ensimmäistäkään virallista päätöstä, Jarmo Lindberg sanoo.
– Nämä puheet ja teot ovat irrallaan toisistaan niin kuin edelliselläkin Trumpin kaudella, Juha Pyykönen arvioi.
Pyykösen mukaan Suomen kansallinen puolustus on nyt vahvempi kuin ennen Natoon liittymistä. Sen päälle tulee kaikkien Nato-maiden tuki tarvittaessa.
– Vaikka Euroopasta vedettäisiin Yhdysvaltojen joukkoja, niitä korvataan tarvittaessa muiden Nato-maiden joukoilla ja suorituskyvyllä.
”Juuri mikään ei muuttuisi Euroopan turvallisuudessa”
Kenraalit muistuttavat, että Trumpin hallinnon aie vähentää sotilaallista läsnäoloa Euroopassa ei ole uusi asia. Niin linjattiin jo presidentti Barack Obaman kausilla 2009–2017.
Toisin on silti käynyt. Trumpin ensimmäisellä kaudella 2017–2021 ja Venäjän hyökättyä vuonna 2022 Ukrainaan Yhdysvallat on merkittävästi lisännyt sotilaallista panostustaan Eurooppaan.
Nyt Trump on tehnyt selväksi sen, että Euroopan on maksettava entistä enemmän puolustuksestaan. Toistaiseksi ei ole kerrottu, mitä Yhdysvaltojen sotilaallinen vetäytyminen Euroopasta käytännössä tarkoittaisi.
– He saattavat harkita joidenkin joukkojen vetämistä, mutta sitä ei ole vahvistettu ja yksilöity, Jarmo Lindberg sanoo.
Yhdysvaltojen joukkojen koko Euroopassa on nyt reilut 80 000 henkeä. Määrä on kasvanut noin 20 000:lla Venäjän hyökkäyksen aikana helmikuusta 2022 lähtien.
Jos joukkoja vähennettäisiin Trumpin kaudella vaikkapa 10 000 hengellä, se ei muuttaisi juuri mitään Euroopan turvallisuudessa, Juha Pyykönen arvioi.
– Se olisi enemmänkin tavanomaista toiminnan tehostamista ja painopisteen siirtoa.
Viime yönä presidentti Trumpilta kysyttiin, voisiko hän osana rauhansopimusta presidentti Putinin kanssa vetää kaikki Yhdysvaltain joukot Euroopasta.
– Kukaan ei ole pyytänyt minua tekemään niin, joten en usko, että meidän tarvitsisi tehdä niin. En haluaisi tehdä niin, Trump vastasi.
”Olisi huono diili Yhdysvalloille”
Kenraalit katsovat, että Yhdysvaltojen osittainen vetäytyminen Euroopasta ei heikentäisi Suomen Nato-jäsenyyttä ja kahdenkeskistä puolustusyhteistyösopimusta (DCA) Yhdysvaltain kanssa.
Vuonna 2024 solmittu DCA-sopimus helpottaa amerikkalaisjoukkojen toimintaa Suomessa sekä mahdollistaa niiden aseiden ja tarvikkeiden varastoinnin Suomen maaperällä. Samanlainen sopimus on muilla Pohjoismailla.
Suomi on strategisesti tärkeällä paikalla ja Yhdysvalloille hyödyllinen kumppani Venäjän patoamisessa, Lindberg sanoo.
– Olisi huono diili Yhdysvalloille, jos tätä kyvykkyyttä heikennettäisiin.
Amerikkalaisia Nato-sotilaita nähdään Suomessa jatkossakin
Suomalaiset voivat miettiä, nähdäänkö meillä enää amerikkalaisia Nato-sotilaita, jos Yhdysvaltain vetäytymispuheet toteutuvat.
– Ei se sitä tarkoita. Nythän ne ovat harjoitelleet täällä pari vuotta intensiivisesti, ja sama meno varmaan jatkuu, mutta tuskin kasvaa, valtiotieteiden lisensiaatti, prikaatikenraali evp Juha Pyykönen sanoo.
Myös Jarmo Lindberg arvioi, että Suomen Nato-turva ei oleellisesti muuttuisi Yhdysvaltain vetäytymisliikkeistä huolimatta. Hän muistuttaa, että Natossa on oma päätöksentekokoneisto ja 32 maata.
– Mitä ilmeisimmin kautta linjan Nato-maat nostavat puolustusbudjettejaan ja uudet, enemmän joukkoja ja kalustoja sisältävät operatiiviset suunnitelmat toimeenpannaan.
”Yhdysvallat ei voi vasemmalla kädellä luvata turvatakuita”
Huolta Euroopassa on herättänyt myös Yhdysvaltain puolustusministerin Pete Hegsethin lausunto, ettei Yhdysvallat anna turvatakuita Ukrainalle rauhanneuvotteluissa.
Juha Pyykönen ymmärtää Yhdysvaltain kantaa.
– Uskottavuudesta on pidettävä huolta, kun turvatakuita annetaan. Yhdysvallat ei voi vasemmalla kädellä luvata turvatakuita, koska niitä on luvattu niin monelle maalle.
Vaikka Yhdysvallat ei lähettäisikään joukkoja Ukrainan maaperälle, se takaa tavalla tai toisella Ukrainan turvallisuutta, Pyykönen arvioi.
– Yhdysvallat on sitoutunut puolustamaan Naton yhteisesti sovittua etua, joka on tällä kertaa se, että Ukraina säilyy itsenäisenä ja suvereenina.
Hegsethin lausunto siitä, että Ukraina ei voi päästä Naton jäseneksi rauhanneuvotteluissa, on tulkittu laajalti myönnytykseksi Venäjälle.
Kansanedustaja, kenraali evp Jarmo Lindbergin mielestä Yhdysvaltain linjaus voi olla myös Ukrainan etu.
– Jos Nato-jäsenyys ei ole osa rauhanneuvotteluja, niin silloin Venäjä ei pääse sanomaan näkemystään Ukrainan puolueettomuudesta. Mielestäni on kaksi eri asiaa, onko Ukrainan Nato-jäsenyys osa rauhanneuvotteluja ja onko se koskaan mahdollinen.
Juttua muokattu 19.2. klo 13.02: Lisätty presidentti Trumpin vastaus kysymykseen, voisiko Yhdysvallat vetää kaikki joukkonsa Euroopasta osana Ukrainan rauhansopimusta.