Lahden Hiihtomuseon uudessa näyttelyssä telmitään lumipallomeressä, ryömitään lumilinnaan, rakennetaan talon räystään alle jääpuikkoja ja kurkistellaan, mitä kaikkea lumen alta keväisin löytyy.
L.U.M.I. -näyttely esittelee Suomen talvista lasten kulttuuriperintöä sisätiloissa erilaisin rakennelmin, esinein ja kuvin. Pitkän, neljä vuotta kestävän näyttelykauden aikana museo aikoo myös kerätä yleisökokemuksia lumileikeistä.
Lapsille näyttely tarjoaa kosolti tekemistä, vanhempi kävijä pääsee muistelemaan menneisyytensä talvia, mutta myös pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ympäristöön.
Meteorologi Kerttu Kotakorven mukaan ilmaston lämpeneminen näkyy meillä selvimmin juuri talvisin. Lumiaika on lyhentynyt vuosikymmenten aikana merkittävästi. Maan etelä- ja keskiosassa pysyvän lumipeitteen tulo on myöhästynyt noin 20 päivää.
Vuodet ovat erilaisia, mutta tältä talvelta tuttuun lumisuuden vaihteluun jouduttaneen sopeutumaan jatkossakin.
Pirstaloituminen yleistyy.
– Ei ole todennäköistä, että lumi katoaisi kokonaan. Lunta sataa silloin tällöin talven aikana, ajoittain varsin runsaastikin, mutta se sulaa välillä pois. Samaan aikaan lämpötila nousee ja sademäärä kasvaa.
Lumileikit muutoksessa
Kansatieteilijä, filosofian tohtori Harri Nyman on tutkinut ja jakanut tietoa lasten lumileikeistä jo neljännesvuosisadan ajan.
Tutkija pelkää, että ilmastonmuutoksen edetessä Suomi jakautuu kahtia. Kun lumiraja vetäytyy pohjoista kohti, etelä jää ilman luonnonlunta ja sen myötä vuosisatainen perinne lumileikeistä uhkaa katketa.
Vielä 1960- ja 70-luvuilla lapsia oli paljon ja leikkiyhteisöt suuria. Lapset oppivat leikkejä isommiltaan ja toisiltaan.
– Pihoilla oli leikkijöitä viisivuotiaasta viisitoistavuotiaisiin. Nyt lapsia on vähemmän. Tarvitaan aikuista avuksi ja esikuvaksi leikkiperinteen siirtämisessä.
Lumileikit ovat jääneet melko pienten lasten harrastukseksi. Isompien vapaa-ajasta kilpailevat älylaitteet, tietokonepelit ja ohjatut harrasteet.
Paitsi leikkijät, myös esimerkiksi lumilinnat ovat Nymanin huomion mukaan pienentyneet
– Lumileikkeihin tarvitaan lumen lisäksi tilaa ja vapaan leikin mahdollisuuksia, hän summaa.
Tiivis rakentaminen, ahtaat pihat ja tilanpuute eivät siihen kannusta.
Toppapuku on lumileikkijän luottovaate
Myönteinen luonto- ja lumisuhde rakennetaan lapsena. Suomalaislapsilla on monia etuja moniin muihin maihin nähden.
Harri Nyman viittaa kymmenisen vuotta sitten tehtyyn japanilaistutkimukseen, jonka mukaan suomalaiset lapset viihtyvät vertailumaihin nähden ulkona ajallisesti pisimpään, myös pakkasella. Verrokkimaita olivat muun muassa Kanada, Japani ja Kiina.
Yhdeksi syyksi Nyman kertoo vaatetuksen.
– Lapset tiesivät, mitä ulkona voi tehdä, ja heillä oli käytössä hyvät haalarit.
Makuupussi ja ulkohaalari ovat sisältyneet kautta vuosikymmenten äitiyspakkaukseen, joka jaetaan vastasyntyneen perheille. Vauvoja nukutetaan ulkona pihoilla ja parvekkeilla. Vastaavaa ei muualla maailmassa tehdä.
Musta maa ei houkuttele ulkoleikkeihin, mutta lapset osaavat ottaa lumesta kaiken ilon irti, kun sitä vihdoin sataa.
Perinneleikit ry:n leikki-innovaattori Isa Pelto tekee töitä alakoululaisten parissa pääkaupunkiseudulla. Hän on huomannut, että lapset rakentavat mielellään lumesta jotakin myös vapaa-ajallaan.
Pelto kysyy usein lapsilta, mitä he ovat leikkineet viikonloppuisin. Jos lunta on tullut tarpeeksi, lapset ovat tehneet esimerkiksi lumilinnoja tai lumiukkoja ja muita hahmoja.
– Ja jos löytyy sopiva lumikasa, sen päälle halutaan heti kiivetä.