REYKJAVIK Islannissa on myrsky, ja Maarit Kaipainen vastaa puhelimeen eteisestään. Perhe nukkuu vielä, koska koulut ovat sään vuoksi kiinni mutta koira on saatava aamulenkille.
– Suomessa on varsin vääristynyt käsitys Islannin työaika-asiasta, hän ehtii sanoa ennen kuin puhelu on lopetettava. Treffit kahvilaan saadaan sovittua iltapäiväksi.
Islannissa on laajasti käytössä lyhennetty työaika ja kokemukset ovat olleet hyviä: työntekijät sanovat voivansa paremmin eikä työn tuottavuus ole laskenut.
Laskutuspalvelussa maajohtajana työskentelevä Kaipainen on asunut Islannissa parikymmentä vuotta. Hän on seurannut työajan uudistusta omakohtaisesti ja tuttavapiirinsä kautta ja luvannut kertoa kokemuksistaan.
Työaikakokeilu oli menestys
Islannissa kokeiltiin lyhennettyä työaikaa samalla palkalla viime vuosikymmenellä. Mukana oli erilaisia työpaikkoja toimistoista päiväkoteihin ja sairaaloihin. Tulokset olivat erinomaisia: työntekijät voivat huomattavasti paremmin ja tekivät tehokkaammin töitä.
Kokeilun jälkeen monet Islannin ammattiliitot neuvottelivat lyhennyksen työntekijöilleen.
Tuoreen raportin mukaan yli puolelle islantilaisista on vähintään tarjottu lyhennettyä työaikaa. 62 prosenttia heistä sanoo olevansa tyytyväisiä muutokseen.
– Muutoksella on ollut huomattavia positiivisia vaikutuksia tuottavuuteen, mutta ennen kaikkea työntekijät ja perheet ovat hyötyneet, sanoo Guðmundur Haraldsson, yksi raportin tekijöistä.
Raportin takana on brittiläinen ajatushautomo, ja se perustuu Islannin yliopiston tutkimusyksikön vuosina 2021–2022 keräämiin tietoihin.
Nelipäiväistä viikkoa tekee harva
Maailman mediassa Islannin mallia on juhlittu ja kehuttu. Maarit Kaipaisen mielestä uutisointi on ollut liian yksipuolista.
Alun perin Jyväskylästä kotoisin oleva Kaipainen on yhteiskunnallisesti aktiivinen, ja hän on pyrkinyt parlamenttiin Islannin Vihreän vasemmiston listoilta. Hän on toiminut myös yrittäjänä. Tuttavapiirissä on ihmisiä monella alalla.
Hän itse tekee nykyisin toimistotyötä palkansaajana ja on saanut työaikaansa lyhennyksen. Se on tarkoittanut joustoa työaikoihin.
Lähtökohtaisesti lyhennetty työaika on hieno asia, Kaipainen sanoo.
– Varmasti ihan jokainen haluaa tehdä vähemmän töitä, jos se on mahdollista.
Kaipainen kuitenkin kritisoi kuvaa, joka maailman mediassa on annettu.
– Minulla on sellainen tunne, että esimerkiksi Suomessa ajatellaan islantilaisten tekevän neljä päivää viikossa töitä. Se ei todellakaan ole niin. Kyllä me tehdään yleisesti viisi päivää viikossa, hän sanoo.
Kyse on siitä, että ammattiliitot ovat sopineet lyhennyksistä eri tavalla. Esimerkiksi osalla julkisen sektorin työpaikoista lyhennys on ollut noin tunnin viikossa.
Eri aloilla erilaiset käytännöt
Työn luonteesta riippuen lyhennykset myös toimivat arjessa eri tavoilla.
Esimerkiksi luovassa toimistotyössä työntekijä voi päättää itse vapaistaan ja lyhentää työpäiviään tunneilla tai viikkoaan kokonaisella päivällä. Vuorotyössä ylimääräiset vapaat tulevat silloin kun tulevat.
– Hoiva-alalla tai lastentarhoissa voi olla vaikka yksi ylimääräinen vapaapäivä kahden viikon sisään. Silloin ehkä muut tekevät enemmän töitä, kun yksi ei ole paikalla, Maarit Kaipainen sanoo.
Hän on toiminut palkanlaskijana päiväkodissa ja nähnyt käytäntöjä läheltä.
Lyhennysten vaikutuksia kartoittaneessa raportissa asiasta nostetaan esiin toinen puoli. Sen mukaan päiväkodeissa hyödytään, kun vanhempien päivät lyhenevät, jolloin myös hoitajat pääsevät vähemmällä.
Todellisuus voi olla kuitenkin toinen, sillä lapset eivät ole poissa yhtä aikaa tai säännöllisesti.
Raportin mukaan 23 prosenttia työaikaansa lyhentäneistä on kokenut työstressin vähentyneen ja 20 prosenttia lisääntyneen. Loput eivät ole kokeneet muutosta työn stressaavuudessa.
Tilastot kätkevät helposti myös kääntöpuolen: lähes puolelle islantilaisista lyhennystä ei ole tarjottu.
– Minulla on paljon tuttuja, joita tämä ei koske millään tavalla, Kaipainen sanoo.
Sairaaloihin lisää henkilökuntaa
Raporttia kirjoittamassa ollut Haraldsson myöntää, että esimerkiksi hoiva-alalla pätevät eri säännöt kuin toimistotyössä. Hänen mukaansa tätä on paikattu palkkaamalla lisää työntekijöitä.
– Sairaaloissa ei voi kovin helposti lisätä tuottavuutta. Jonkun on oltava aina paikalla. Se on tarkoittanut, että ihmisiä on pitänyt palkata lisää, sanoo Haraldsson.
Wired-verkkolehden mukaan tämän on tarkoittanut 29 miljoonan euron vuotuista lisäkustannusta terveydenhoitoalalla. Julkisten kulujen kasvaminen on Haraldssonin mukaan oikeastaan ainoa haittapuoli lyhennetyssä työajassa.
– Voidaan ajatella, että tämä olisi ollut joka tapauksessa edessä, koska terveydenhoidon alalla on paljon painetta, Haraldsson sanoo.
Tyytyväisimpiä työaikamuutokseen ovat olleet julkisen sektorin työntekijät. Vastauksissa näkyy, että naiset ovat miehiä todennäköisemmin pitäneet muutosta onnistuneena.