Jalkapallokenttien ja muiden tekonurmien on arvioitu olevan toiseksi suurin mikromuovin lähde Suomessa. Lisäksi tekonurmissa on kemikaaleja, jotka ovat haitallisia ihmiselle ja luonnolle.
Iso ongelma on sekin, mitä tehdä vanhoille tekonurmille.
Suuret kaupungit teettivätkin selvityksen, miten tekonurmea voitaisiin mahdollisimman järkevästi uudelleenkäyttää tai kierrättää.
Vuodenvaihteessa valmistuneen selvityksen tuloksia voi pitää tylyinä: erityisen järkeviä ratkaisuja käytöstä poistetuilla tekonurmille ei tällä hetkellä ole.
– Ei sieltä mitään viisasten kiveä löytynyt, sanoo Oulun kaupungin ulkoliikuntapäällikkö Mika Puolitaival.
Tekonurmessa on useaa erilaista muovia, ja kaikki pitäisi saada kierrätettyä erikseen. Lähin kierrätyslaitos on Tanskassa, ja tekonurmien kuljettaminen sinne olisi todella kallista.
Lisäksi laitos on hakeutunut yrityssaneeraukseen ja sen jatko on epävarmaa, kertoo PlastLIFE-hankkeen projektiasiantuntija Erik Nyroos.
Nykyään – ja näillä näkymin myös jatkossa – tonnien painoiset tekonurmet päätyvät lopulta poltettaviksi energiaksi. Tai niin niiden pitäisi päätyä – Nyholmin mukaan yleistä on myös se, että tekonurmi päätyy vain seuraavan omistajan huolehdittavaksi.
Tyypillisesti jalkapallokäytössä ollutta tekonurmea kierrätetään muille kentille, esimerkiksi agility- tai frisbeekentille. Kaikkea ei kuitenkaan saada uudelleenkäyttöön, ja toisaalta pitkään käytössä ollut tekonurmi päästää mikromuovia entistä enemmän.
– Meiltä kysytään hirveästi tekonurmia, mutta pitää tarkkaan katsoa, mihin käyttöön ne luovutetaan. Käyttäjälle jää vastuu siitä, että tekonurmi lopulta hävitetään vastuullisesti, Puolitaival sanoo.
Ongelma ei häviä vuosiin
Euroopan unioni onkin kemikaali- ja mikromuoviongelmien takia kieltänyt synteettisiä täytteitä kuten kumirouhetta sisältävien tekonurmien asentamisen vuoden 2031 jälkeen.
Vaihtoehtoja niille onkin olemassa, ja Suomessakin on käytetty useita erilaisia biopohjaisia materiaaleja kuten oliivinkiveä ja puurouhetta.
– Käyttökokemukset eivät ainakaan Oulussa ole olleet niin hyviä, Puolitaival sanoo.
Biopohjaiset materiaalit ovat myös kalliimpia.
Varmaa on, että kumirouhetta sisältäviä tekonurmia on Suomessa vielä vuosikymmeniä. Puolitaival sanoo, että Ouluun viime kesänä asennettu tekonurmi on jalkapallokäytössä arviolta kymmenen vuotta ja sen jälkeen muussa käytössä toiset kymmenen vuotta.
Mikromuovin kulkeutumiseen tekonurmikentiltä voi kuitenkin vaikuttaa rakentamisella.
Esimerkiksi kaukalo kentän reunalla tai hulevesikaivoihin asennetut rouhesiepparit voisivat estää mikromuovin kulkeutumista kentältä luontoon, samoin se, jos lumen auraamisessa mietitään mikromuovien kulkeutumista, Nyroos kertoo.
Tekonurmia on asennettu myös esimerkiksi talojen pihoille vaihtoehdoksi oikealle nurmelle.
– Itse en näe kauhean montaa käyttötilannetta, jossa tekonurmi olisi fiksu ratkaisu korvaamaan nurmea tai soraa. Luulen kuitenkin, että pihojen tekonurmet ovat vielä aika marginaalinen ilmiö, Nyroos sanoo.