Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ovat tänään käyneet keskusteluita Ukrainan tilanteesta Saudi-Arabiassa.
Silmiinpistävää on, etteivät Ukraina ja Eurooppa ole edustettuina neuvottelupöydässä. EU on ilmaissut halukkuutensa osallistua neuvotteluihin.
Yle kysyi kolmelta eduskuntapuolueen johtoon kuuluvalta kansanedustajalta, mitä tilanne tarkoittaa Ukrainalle ja Euroopalle.
Kysymyksiin vastasivat perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä, SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen ja keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.
1. Millainen rooli Euroopalla on rauhanneuvotteluissa?
Jani Mäkelä: Näyttää siltä, että Eurooppa ei ole tässä asiassa niin uskottava toimija kuin itse haluaisi kuvitella. Samalla on käynyt entistä ilmeisemmäksi, että Eurooppa on ollut hyvin hajanainen tässä kysymyksessä, eikä ole ymmärtänyt varautua tähän tilanteeseen.
Tytti Tuppurainen: Ilman Eurooppaa Ukrainaan ei voi syntyä kestävää rauhaa. Tämä on se viesti, joka Euroopasta on välitettävä yhdellä äänellä niin Yhdysvaltoihin kuin Venäjälle. Trump ja Putin eivät voi sopia mistään järjestelyistä Euroopan tai Ukrainan ohi. Meidän on oltava neuvottelupöydässä ja tuotava sinne selvästi oma näkemyksemme.
Antti Kaikkonen: Tässä vaiheessa Euroopalla on ollut sivustaseuraajan rooli katsomossa, mutta tähän pitää saada muutos. Jos ja kun kestävää ratkaisua Ukrainan ja Euroopan turvallisuuteen tehdään, niin ilman muuta Euroopan pitää olla neuvottelupöydässä mukana.
2. Miten mahdollinen rauha mahdollisesti vaikuttaisi Suomen asemaan?
Jani Mäkelä: Sitä on vaikea lähteä spekuloimaan. Totta kai aina on parempi, että päästään rauhaan. Ja totta kai on tärkeää, millä ehdolla päästään rauhaan, mutta Suomen näkökulmasta tietenkin mietitään tilanne sen jälkeen, miten se maailma asettuu. Pienen maan täytyy huolehtia omista asioistaan ensisijaisesti.
Tytti Tuppurainen: Suomen turvallisuudelle on aivan kohtalonkysymys, miten Ukrainan sota ratkaistaan. Mikäli aselepo johtaisi siihen, että Venäjä pyrkisi pian lopulliseen tavoitteeseensa, eli täydelliseen Ukrainan kolonisoimiseen, olisivat myös Ukrainan asevoimat Venäjän mahdollisesti myöhemmin käynnistyvän hyökkäyssodan voimavarana. Tämä olisi Suomellekin kohtalokasta. Sen vuoksi on meidän etumme pyrkiä siihen, että Ukraina integroituu länteen, pääsee Euroopan unionin jäseneksi ja myös Naton jäseneksi.
Antti Kaikkonen: Tässä on jonkinnäköinen riski olemassa siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä sopivat ehdoista yli Euroopan ja Ukrainan. Ei yleensä ottaen ole hyvä, jos suuret vain päättävät asioista keskenään. Meillä on vahva intressi siihen, että Eurooppa on tässä keskustelussa mukana.
3. Millaisiin rahoitusratkaisuihin olet valmis Ukrainan auttamiseksi?
Jani Mäkelä: Ennen kuin aloitetaan puhumaan rahoitusratkaisusta, täytyisi ensin tietää, mitä sillä rahalla tehdään. Eli keskustellaan ensin, mitä on tarpeen tehdä ja sen jälkeen mietitään, mistä se raha siihen löytyy. Mielestäni keskustelu EU:n yhteisvelasta on täysin ennenaikaista, ennen kuin tiedetään, mitä puolustuksen suhteen EU:ssa on tarkoitus tehdä.
Tytti Tuppurainen: Meidän on oltava valmiita tarkastelemaan kaikkia niitä ratkaisuja, jotka yhdessä Euroopassa teemme Iso-Britannia ja Norja mukaan lukien. Meillä on vastuu maanosamme turvallisuudesta ja myös siitä, että Eurooppa varustautuu ja että tämä varusteluohjelma käynnistetään välittömästi.
Antti Kaikkonen: Tässä vaiheessa tarvitaan varsinkin puolustustarviketukea, mitä Suomi sekä muut läntiset maat ovat antaneet aika laajastikin. Jossain kohtaa eteen tulevat sitten yhä enemmän jälleenrakennuskysymykset.
Korjattu 18.2.2025 kello 21:40: Jani Mäkelän ensimmäistä kommenttia on korjattu.