Tanskan hallitus on ehdottanut, että maahan perustetaan 50 miljardin kruunun (noin 6,5 miljardia euroa) rahasto, jolla on tarkoitus rahoittaa asevoimien lisähankintoja tämän ja ensi vuoden aikana.
Rahasto on suuri, sillä Tanskan viime vuoden puolustusbudjetti oli maan puolustusministeriön lukujen mukaan 36,2 miljardia kruunua (n. 4,7 miljardia euroa).
Suomi käytti viime vuonna puolustukseen noin kuusi miljardia euroa.
Tanskan kansankäräjät eli parlamentti on kahden päivän ajan keskustellut asiasta, ja hallitus aikoo tiedottaa asiasta lähiaikoina.
Toistaiseksi ei tiedetä, mitä Tanskan hallitus aikoo tehdä rahoilla. Suomalaiset puolustuspolitiikkaa tutkivat asiantuntijat uskovat, että maa aikoo ennen muuta kohentaa omaa puolustustaan, mutta osa varoista käytetään myös Ukrainan tukemiseen.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki muistuttaa, että Tanska on lähettänyt Ukrainaan merkittävän määrän sotilaskalustoa, jolloin sen omat varastot ovat lähes tyhjentyneet.
Tanska on ilmoittanut lähettäneensä koko tykistönsä Ukrainaan. Vaikka tykkejä ei ollut monta, on uhraus merkittävä.
Lisäksi maa on toimittanut Ukrainaan esimerkiksi F-16-hävittäjiä.
Linnainmäen mukaan Tanska pyrkii huolehtimaan puolustuksestaan huonontuneessa turvallisuustilanteessa ja samalla lähettämään viestin Yhdysvalloille maan sitoutumisesta Naton puolustusmenotavoitteisiin ja niiden nostoon.
– Tanskan puolustusvoimia ei ole suunnattu massasodankäyntiä tai perinteistä valtioiden välistä sotaa varten, kuten esimerkiksi Suomessa. Idea taustalla on ollut, että kun he tukevat Yhdysvaltoja, niin Yhdysvallat sitoutuu heidän turvallisuuteensa ja puolustukseensa.
Yhdysvaltain uuden presidentin Donald Trumpin hallinnon aikakaudella tämä yhtälö ei välttämättä enää toimi, hän lisää.
”Tanska malli” näyttää esimerkkiä
Tanska on ottanut vastuuta vaikeissa kriisinhallintaoperaatioissa, joissa useita sen sotilaita on saanut surmansa, Linnainmäki muistuttaa.
Samaa henkeä on nähtävissä nytkin, kun Ukrainan tilanne edellyttää Euroopan nopeasti kasvattavan aseteollisuuttaan ja -hankintojaan.
Tanska käyttänee osan asevaroistaan Ukrainan auttamiseen omalla mallillaan, jota Ukraina pitää esimerkillisenä, kertoo Defence News -sivusto.
Tanska on rahoittanut aseiden valmistusta Ukrainassa. Esimerkiksi Bohdana-telahaupitsien valmistusta on maksettu tanskalaisrahoilla.
Tuen avulla Ukraina on kyennyt kiihdyttämään itseliikkuvien tykkien valmistusta 15–20 kappaleeseen kuukaudessa. Samaan aikaan esimerkiksi Ranska kykenee valmistamaan vain kuusi samankaltaista Caesar-haupitsia kuukaudessa, kertoo Defence News.
Lisäksi tuotantokustannukset ovat Ukrainan alempien palkkojen ansiosta pienemmät. Bohdana-telahaupitsit maksavat 2,5 miljoonaa dollaria kappaleelta, Caesar-haupitsit 4,2 miljoonaa dollaria.
Asevelvollisuus laajenemassa
Tanska tarvitsee lisää puolustusmäärärahoja myös omiin tarpeisiinsa, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja Christian Perheentupa. Maa on laajentamassa asevelvollisuuden naisiin ja pyrkii parantamaan siviilien varautumista kriisitilanteisiin.
Perheentupa muistuttaa, että vaikka Tanska näyttää olevan maantieteen ansiosta turvassa esimerkiksi Venäjän aggressioilta, maa on strategisesti tärkeässä paikassa.
– Kylmän sodan aikaan, kuten tänä päivänäkin, Tanskan salmien hallussapito on keskeistä Itämeren puolustuksen kannalta, Perheentupa toteaa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen on todennut, että maa varustautuu sotaan välttääkseen sodan.
Lähteet: Reuters, AP