Euroopan Nato-maat suunnittelevat sotilaiden lähettämistä Ukrainaan turvaamaan mahdollista tulitaukoa. Hanketta johtavat Britannia ja Ranska.
Joukkojen pääpaino olisi ilmavoimissa, talouslehti Financial Timesin lähteet kertovat.
Sanomalehti The Guardianin tietojen mukaan joukot keskittyisivät ilma- ja meripuolustukseen. Joukkoja olisi alle 30 000.
Suomalaiset tutkijoiden mukaan suunnitelmissa on kuitenkin vielä paljon ratkaisemattomia kysymyksiä.
Kysymys 1: Tuleeko aselepo?
Ukrainaan tarvitaan kestävä aselepo, ennen kuin Eurooppa voi lähettää sinne joukkoja, arvioi yliopistotutkija ja sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Helsingin yliopistosta.
Muutoin joukot voisivat joutua taisteluihin Venäjän kanssa. Tähän Euroopan maat eivät ole olleet valmiita.
On täysin auki, syntyykö Yhdysvaltojen ja Venäjän neuvotteluista ratkaisua, jonka myös Ukraina ja Eurooppa voivat hyväksyä.
– Ennen kuin tiedämme, mikä on kestävä ratkaisu, emme tiedä, mihin joukkoja oltaisiin lähettämässä, Käihkö sanoo.
Kysymys 2: Rauhanturvajoukot vai pelotejoukot?
Perinteisesti aselepoa turvaavat rauhanturvaajat, jotka ovat peräisin sodan suhteen puolueettomista maista.
Joukoilla on yleensä YK:n tai jonkin muun kansainvälisen järjestön mandaatti, ja ne ovat sodan osapuolten hyväksymiä.
Euroopan joukot eivät olisi puolueettomia, koska Eurooppa tukee Ukrainaa. Venäjä on vastustanut jyrkästi Nato-maiden joukkojen tuloa Ukrainaan.
Käihkön mielestä ei pitäisikään puhua rauhanturvaajista.
– Niitä voisi kutsua esimerkiksi pelotejoukoksi, Käihkö sanoo.
Näiden tehtävä olisi muodostaa niin voimakas uhka, että Venäjä ei uskaltaisi hyökätä Ukrainaan uudelleen.
Tutkija Tyyne Karjalainen Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että Eurooppa suunnittelee ratkaisua, koska se ei luota Venäjään.
– Venäjä käyttää neuvotteluita omien päämääriensä ajamiseen eikä pidä sopimuksista kiinni, Karjalainen sanoo.
Karjalaisen mukaan toinen vaihtoehto voisivat olla monikansalliset joukot, joissa olisi myös Euroopan ulkopuolisia maita, esimerkiksi Kiina.
– Silloin koko maailman silmät olisivat tässä joukossa, ja se voisi olla tehokkaampi pelote Venäjälle.
Kysymys 3: Onko joukkoja riittävästi?
Riittävän suuren joukon kasaaminen Euroopasta on vaikeaa. Vanhempi tutkija Katariina Mustasilta Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että Euroopalla on jo nyt ollut pulaa puolustusresursseista.
– Ei haluta lähteä siirtämään joukkoja Ukrainaan, koska se heikentäisi Naton ja Euroopan puolustusta, Mustasilta sanoo.
Julkisuudessa ollut 30 000 sotilaan joukko on hyvin pieni, Ilmari Käihkö arvioi.
– Kyllähän se joukon koko pitäisi olla käytännössä satatuhatta. Osa joukosta on sitten koulutettavana, osa on lepäämässä, ja osa on sitten toiminnassa, Käihkö sanoo.
Lisäksi tämänkin joukon takana pitäisi olla paljon lisää voimaa, jotta pelote on uskottava.
– Joukon, joka aika lailla välittömästi lähtee tukemaan näitä joukkoja, pitäisi olla huomattavan suuri. Ongelmana on, että tällaista joukkoa ei ole olemassa Euroopassa, Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan ideaalitilanteessa Ukrainaan lähtisi sekä ilmavoimia että maajoukkoja.
– Jos siellä ei ole kuvainnollisesti saappaita maastossa eli maajoukkoja, tilannetietoisuus on heikompi.
Ilmajoukkojen etuna olisi se, että niiden tukikohdat voisivat olla Ukrainan naapurimaissa, mikä vähentäisi riskejä. Ne saisi kasaan nopeammin kuin maajoukot.
Kysymys 4: Onko Yhdysvallat mukana?
Yhdysvallat on ilmoittanut, etteivät Naton turvatakuut koske Ukrainaan lähetettäviä joukkoja, eikä se aio itse lähettää joukkoja.
Tämä olisi tutkijoiden mukaan suuri ongelma eurooppalaisille joukolle.
– Yhdysvallat ei sitten ole vahva ydinaseistettu selkätuki näille joukoille, Käihkö sanoo.
Käihkön mukaan on kyseenalaista, onko Euroopalla riittäviä logistisia kykyjä siirtää ja huoltaa joukkoja ilman Yhdysvaltoja. Myös Euroopan kyky johtaa joukkoja on kysymysmerkki, arvioi tutkija Tyyne Karjalainen.
– Euroopan mailla ei ole kokemusta tällaisen operaation toteuttamiseen itsenäisesti. On totuttu nojaamaan Yhdysvaltojen tukeen ja pelotteeseen, Karjalainen sanoo.
Huolta lisää se, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on myötäillyt viime aikoina Venäjää ja syyttänyt Ukrainaa sodan aloittamisesta – ilman perusteita.
On epäselvää, olisiko Yhdysvallat tosipaikan tullen Euroopan ja Ukrainan takana.
Toisaalta Trump on myös sanonut, ettei hän vastusta eurooppalaisia joukkoja Ukrainassa.
Kysymys 5: Millaisiin riskeihin Eurooppa on valmis?
Joukkojen lähettäminen Ukrainaan on tutkijoiden mukaan hyvin riskialtista. Jos pelote ei ole riittävän uskottava, Venäjä voisi rikkoa aselepoa.
– Se saattaisi tarkoittaa sitä, että Venäjä hyökkäisi näitä eurooppalaisia joukkoja vastaan, vanhempi tutkija Katariina Mustasilta sanoo.
Uhkana olisi sodan laajeneminen Nato-maiden ja Venäjän väliseksi.
Ilmari Käihkön mukaan myös Ukrainan puolella saattaa olla haluja horjuttaa aselepoa.
– Täytyy varautua myös siihen, että Ukrainassa on radikaaleja elementtejä, jotka tahtovat revanssia mahdollisimman nopeasti
Kysymys 6: Lähettäisikö Suomi joukkoja?
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan keskustelu suomalaisten joukkojen lähettämisestä on vielä ennenaikaista.
Tutkija Käihkön mukaan Suomella olisi varmasti sopivia joukkoja ja monia muita Euroopan maita paremmat valmiudet lähettää niitä.
Toisaalta Suomi on etulinjan valtio, jonka pitää puolustaa omia rajojaan. Suuria määriä joukkoja Suomi tuskin voisi lähettää.
Käihkön mukaan keskustelun aloittaminen ei ole lainkaan ennenaikaista.
– Nämä ovat kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymyksiä, ja ne pitää ottaa vakavasti. Siksi päätöksentekijöiden pitää pohtia kaikkia riskejä, Käihkö sanoo.
Korjattu 20. helmikuuta kello 18.30 Tyyne Karjalainen tutkijaksi ja Katariina Mustasilta vanhemmaksi tutkijaksi.