Haminan kaupungin mittavat energiayhtiöomistukset ovat kuihtuneet parin vuoden sisällä lähes olemattomiin. Kaupungin energiayhtiötä Linnoituksen Voimaa uhkaa nyt konkurssi tai yrityssaneeraus.
Kaupunki on jo menettänyt kymmenen miljoonan euron edestä sijoituksiaan energiayhtiöön ja loputkin seitsemän miljoonaa ovat vaarassa, jos yritys menee konkurssiin.
Kaupungin mukaan yksi keskeinen syy tappioihin on kaupungin energiayhtiö Haminan Energian, nykyiseltä nimeltään Linnoituksen Voiman, tekemät salaiset sopimukset, jotka liittyvät nesteytetyn maakaasun terminaalin eli LNG-terminaalin rakentamiseen Haminan satamaan.
Kaupungin- tai energiayhtiön johto eivät kerro tarkkoja yksityiskohtia siitä, miksi sopimukset ovat epäedullisia juuri kaupungin energiayhtiölle, vaikka LNG-terminaali on lähtenyt odotetusti käyntiin. Ne vetoavat yrityssalaisuuteen.
– Linnoituksen Voimaan kohdistuu yksipuolisia velvoitteita, joista keskeisin on Hamina LNG:n off take -vastuu. Vastuissa on tuottoa toiselle ja kuluja toiselle, Haminan kaupunginjohtaja Ilari Soosalu kertoo sähköpostissa.
Yleensä suurten energiahankkeiden rahoituksessa käytettävä off take -sopimus tarkoittaa sitä, että yksi sopimuskumppani sitoutuu ostamaan tiettyä energiatuotetta tietyn ajan tiettyyn hintaan. Haminan LNG-terminaalin yhteydessä kyse voi olla lng-kaasun ostosta tai säilyttämisestä.
Hamina LNG:n omistajat ovat kaupungin täysin omistama energiayhtiö Linnoituksen Voima, virolainen energiayhtiö Alexela ja teknologiayhtiö Wärtsilä.
Ex-kaupunginjohtaja: sota ja valtio pilasivat markkinat
Kaupungin energiayhtiö Haminan Energia teki päätöksiä LNG-terminaalin rakentamisesta vuonna 2017, kun Haminan kaupunginjohtaja oli Hannu Muhonen. Hän jäi eläkkeelle vuoden 2022 loppupuolella.
Muhonen uskoo, että LNG-terminaalin kaupungille aiheuttamien tappioiden taustalla on kaasumarkkinan hurja muutos. Sitä kaupungin energiayhtiössä ei osattu ennakoida, kun terminaalin rakentamiseen liittyviä sopimuksia tehtiin.
– On päivänselvää, ettei sopimuksia olisi pitänyt tehdä, jos olisi tiedetty, mihin maailmantilanne menee. Kuka olisi voinut tuolloin ennakoida esimerkiksi sitä, että Venäjän kaasuntuonti lakkaa?
Muhosen mukaan maakaasumarkkina muuttui kertaheitolla, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen maakaasunkulutus esimerkiksi puolittui.
– Samalla maakaasun hinta pomppasi taivaisiin. Toki se on tullut alas, mutta markkina on aivan erilainen kuin ennen, Hannu Muhonen sanoo.
Myös valtion voimakas mukaantulo maakaasumarkkinoille on Muhosen mielestä muuttanut huomattavasti tilannetta siitä, kun Haminan LNG-terminaali päätettiin rakentaa.
– Valtio vuokrasi Inkooseen LNG-terminaalilaivan. Se merkitsee sitä, että normaaliin kilpailuun liittyvät markkinat eivät toimi, Hannu Muhonen sanoo.
LNG-terminaalilaivan avulla Suomeen voidaan tuoda ja säilyttää nesteytettyä LNG-kaasua. Se toimii siis samoilla markkinoilla kuin Haminan terminaali.
Haminan LNG-terminaali ja siihen kuuluva 30 000 kuution varasto ovat suoraan kytköksissä Suomen maakaasuverkkoon, johon tulee Haminan lisäksi maakaasua Baltic Connector -kaasuputken kautta Virosta ja Inkooseen ankkuroidusta laivasta.
Haminasta voi hakea LNG-kaasua myös rekalla ja tankata sillä kulkevia laivoja.
Energiaomistukset huvenneet
LNG-terminaalin rakentamisen jälkeen Haminan energiayhtiön bisnekset ovat menneet nopeasti alamäkeen.
Viime vuonna Haminan Energia myi keskeiset osansa sijoitusyhtiö Capman Infralle. Myyntiin menivät kaupungin sähköverkko ja kaukolämpöyhtiö. Myyntituloilla Haminan Energia kuittasi velvoitteitaan kaupungille.
Myynnin jälkeen uuteen kaupungin omistamaan Linnoituksen Voima -energiayhtiöön jäi jäljelle vielä osuudet alueellisesta sähköverkosta eli Kaakon alueverkosta ja Haminan LNG-terminaalista.
Kuluvan vuoden tammikuun lopulla selvisi, että myös Linnoituksen Voimaa uhkaa konkurssi. Kaupunki pyrkii saamaan sen yrityssaneeraukseen.
Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Haminan LNG-terminaalilla menee hyvin, vaikka se aiheuttaa tappioita Haminan kaupungin energiayhtiölle.
– Meillä menee taloudellisesti hyvin. Esimerkiksi kaasutoimitukset rekoilla ovat ylittäneet huomattavasti odotukset. Toiminta on kannattavaa, Hamina LNG:n toimitusjohtaja Raul Kade kertoo.