Maanantaina nähtiin erikoinen lehdistötilaisuus. Yhdysvaltain presidentti esiintyi laveasti ja hetkittäin vahvasti liioitellen. Ranskan presidentin puheenvuoron perusteella presidenttien keskustelun kulusta ei saanut juuri selvää.
On vaikea sanoa menikö Emmanuel Macronin ja Donald Trumpin neuvottelu niinkuin piti. Macron kuitenkin kertoi, että keskusteluissa saavutettiin merkittävää edistystä.
Se oli kuitenkin jo itsessään saavutus, että Eurooppa sai itsensä kiilattua mukaan keskusteluihin.
Eurooppa on pari viime viikkoa ollut hukassa.
Trump näyttää liittoutuneen Venäjän kanssa ja rakentavan Venäjän toiveiden mukaista rauhaa Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Tämä on yhdistynyt eurooppalaisten ajatuksissa peloksi että Yhdysvallat jättää Euroopan oman onnensa nojaan.
Nyt Eurooppa on saanut kanavoitua pari viikon takaiset paniikin tunteet kolmeen eri väylään.
1. Donald Trumpia kannattaa yrittää taivutella
Macronin ja Trumpin keskustelu oli ensimmäinen Euroopan toivoma tilaisuus, jossa Yhdysvalloille yritetään puhua Euroopan mielestä järkeä.
Macronin ja Trumpin suhteesta tuli jo Trumpin viime kaudella mediassa ”bromance”. Presidentit tulivat hyvin toimeen keskenään ja Ranskan presidentin kanslia kertoi tuolloin suhteen olevan ”hyvin läheinen”. Kameroiden edessä Macron esiintyi Trumpin kanssa veljellisesti äijähaleja vaihtaen.
Lähtötilanne maanantain neuvottelulle oli vaikea. Trump on veljeillyt Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa ja Saksan liittokansleri on ääneen epäillyt, onko puolustusliitto Nato nykymuodossaan olemassa enää seuraavassa huippukokouksessa kesäkuussa.
Maanantain tapaamisessa Macron hymyili kohteliaan kiinnostuneesti, jopa veikeästi ja korjasi Trumpin faktoja pariin kertaan.
Macron esimerkiksi sanoi, että Eurooppa ei ole lainannut rahaa Ukrainalle vaan maksanut Ukrainan puolustusta, toisin kuin Trump väitti. Uskokaa huviksenne, Trump antoi ymmärtää.
Trump väitti jälleen, että Yhdysvallat olisi maksanut 300 miljardia Ukrainan tuesta ja Eurooppa vain 100 miljardia. Tosiasiassa Eurooppa on maksanut Ukrainalle 132 miljardia euroa ja Yhdysvallat 115 miljardia.
Trumpin puhe vaelsi sodan veristen kauhujen maalailuun, liioitteluun ja Trumpin väitteeseen, että koko sota Ukrainassa olisi pystytty estämään jos Trump olisi ollut vallassa. Macron onnistui näyttämään siltä kuin ei olisi kiusaantunut.
Silti Macron sanoi neuvottelun jälkeen, että tästä on tie eteenpäin ja seuraaviin neuvotteluihin.
Euroopan on pakko yrittää vaikuttaa Yhdysvaltain presidentin mielipiteisiin Ukrainasta ja Euroopasta, jotta se olisi turvassa Venäjältä ja säilyttäisi Yhdysvallat liittolaisenaan.
Torstaina Amerikan-reissuun lähtee Britannian pääministeri Keir Starmer.
Macron tulkitsi tapaamisen jälkeen, että Yhdysvallat suostuttelee Venäjän ja Ukrainan rauhaan, jonka Eurooppa takaa.
Turvatakuuna on Britannian ja Ranskan johdolla koottava sotavoima, joka turvaisi rauhaa. Macron sanoi tapaamisen jälkeen, että useat maat ovat valmiita lähettämään siihen rauhanturvaajiaan. Aiemmin julkisuuteen on tullut tietoja, että Ranska ja Britannia veisivät Ukrainaan esimerkiksi hävittäjiään.
Macron oli varmistellut selustaansa ja keskustellut ennen lähtöään useiden Euroopan johtajien kanssa.
Maanantain tapaamisen jälkeen yhteistä näytti olevan, että kaikki haluavat rauhan joka pysyy. Macron sanoi, että rauha ei saa tarkoittaa Ukrainan antautumista. Mutta tiedotustilaisuuden perusteella ei voi tulkita, ostiko Trump Macronin ajatuksia.
2. Ukrainaa tuetaan niin paljon kuin irtoaa
Eurooppa tukee nyt Ukrainaa niin paljon kuin pystyy, tai näin se ainakin haluaa viestiä.
Eilen sodan vuosipäivänä eurooppalaiset johtajat kävivät Kiovassa julistamassa tukeaan Ukrainalle ja arvostelemassa Venäjää. Monet lupailivat lisää tukea: Ruotsilta sata miljoonaa, Espanjalta miljardi, Islanti kaksinkertaistaa apunsa, Pohjoismailta ja Baltialta prikaati.
Tuki on aseita ja rahaa sekä Ukrainan kannustamista.
Ukrainan Nato-jäsenyydestä puhuminen näyttää lähes kadonneen keskustelusta sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti, ettei pidä tätä realistisena. Sen tilalle on nostettu EU-jäsenyys.
Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lupaili, että Ukrainasta voisi tulla jäsen ennen vuotta 2030, jos uudistukset jatkuvat nykytahtia.
Ensi viikolla EU-huippukokouksessa johtajat yrittävät saada tehtyä tukipaketin, jonka Ukraina voisi käyttää miten haluaa. Se voisi olla 20 miljardia tai Suomen toiveen mukaan jopa 50 miljardia. Mukana olisivat halukkaat maat ja mahdollisesti unionin ulkopuolisista maista ainakin Britannia ja Norja.
Rahaa voisi löytyä myös unionin edellisestä yhteisvelasta, jota on jakamatta Suomen hallituksen tietojen mukaan noin 90 miljardia.
Ukrainan turvaksi lähetettävistä joukoista ja kalustosta päävastuun kantaisivat Iso-Britannia ja Ranska.
Yhdysvalloilta Eurooppa toivoo perälautaa eli tukea ainakin logistiikkaan ja tiedusteluun. Tiistain Trump-tapaamisen jälkeen oli epäselvää, miten Yhdysvallat tähän suhtautuu.
Tuellaan Eurooppa pyrkii sekä auttamaan Ukrainaa sotimisessa että vakuuttamaan Yhdysvallat siitä, että se kantaa vastuuta, jopa enemmän kuin Yhdysvallat.
– Emme voi valittaa itseämme osaksi neuvotteluja, presidentti Alexander Stubb sanoi Kiovassa maanantaina.
3. Euroopan on pantava rahaa likoon omaan puolustukseensa
Kolmas väylä on Euroopan oman puolustuksen vahvistaminen.
Tätäkin tehdään kahdesta syystä: sekä Yhdysvaltain vakuuttamiseksi että Euroopan oman turvallisuuden takia.
Jos Yhdysvallat ei tukisikaan Euroopan maita jos näihin hyökätään, Euroopan mahdollisuudet pärjätä olisivat heikot. Eri arvioiden mukaan Eurooppa olisi pulassa. Siksi puolustusta on pakko parantaa.
Euroopan puolustuksen vahvistaminen on alkanut jo. Natossa on hyväksytty Eurooppaa koskevat puolustussuunnitelmat ja maat ovat sitoutuneet toteuttamaan ne.
Ne ovat kuitenkin osin tyhjän päällä, jos Euroopan maat eivät pane puolustukseensa lisää rahaa. Nato-maiden puolustusbudjettien pitäisi nousta lähelle neljää prosenttia bruttokansantuotteesta. Nyt tavoite on kaksi prosenttia, ja siihen yltää kaksi kolmasosaa liittolaisista. Myös Suomelle puolustusbudjetin nosto maksaisi miljardeja.
Ukrainan tukea ja puolustuksen vahvistamista varten Eurooppa joutuu keksimään, kenen johdolla päätöksiä tehdään. Mukaan on tulossa myös unioniin kuulumattomia maita kuten Britannia.
Rahan lisäksi tarvitaan sotilaita, joita ei ilman asevelvollisuusjärjestelmän palauttamista useisiin maihin onnistuta saamaan riittävästi. Ja kovinkaan moni ei usko, että Eurooppa voisi pakottaa nuorisonsa asepalvelukseen.
Euroopalta puuttuu strategisia suorituskykyjä, ilma- ja ohjuspuolustusta, ilmatankkaus- ja kuljetuskykyä, täsmäaseita ja paljon muuta. Osa on hankittavissa rahalla, riittävän pitkän aikavälin kuluessa. Ydinaseissa, jotka ovat Naton äärimmäinen pelote, Eurooppa nojaa valtaosin Yhdysvaltoihin.
Rahalla tai puolustusta parantamalla ei kuitenkaan saa ostettua pelotetta. Se perustuu luottamukseen, että Nato-maat tukevat viime kädessä toinen toisiaan. Tässä Yhdysvaltojen rooli on merkittävä.