Eduskunta kävi tänään torstaina lähetekeskustelun uudesta puolustusselonteosta, joka ulottuu 2030-luvulle.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomella on edessään vahva varautumisen aikakausi.
– Vahvistamme Suomen puolustusta laaja-alaisesti. Tämä kiteytyy neljään pilariin. Kansallinen puolustuskyky, Naton pelote ja puolustus, puolustusyhteistyö ja kokonaismaanpuolustus, Häkkänen sanoi keskustelun aluksi.
Suomen oma puolustus pysyy hänen mukaansa kaiken perustana. Nato-jäsenyys taas vahvistaa Suomea turvaavaa pelotetta ja pienentää sodan uhkaa.
– Naton jäsenenä Suomen puolustuksen tukena on koko liittokunnan sotilaallinen voima, viime kädessä ydinpelote.
Oppositio nostaa esiin tarpeen täydentää selontekoa
Kansainvälisen politiikan professorin Tuomas Forsbergin mukaan selonteko tulisi kirjoittaa osin uudelleen, sillä Yhdysvaltojen politiikassa on presidentti Donald Trumpin valtaannousun myötä tapahtunut raju muutos.
Forsbergin mukaan Nato-jäsenyyden mukanaan tuoma pelote on vakavasti rapautumassa, mikä lisää sodan uhkaa.
Samankaltaista viestiä kuultiin tänään eduskunnassa myös opposition riveistä.
Kansanedustaja Mika Karin (sd.) mukaan hallituksen täytyisi nyt arvioida, tuleeko selontekoa täydentää.
Toinen vaihtoehto on Karin mukaan se, että eduskunta antaa vastauksenaan selontekoon tarpeellisen päivityksen Suomen turvallisuusympäristöstä.
Myös keskustan ryhmäpuheenvuoron pitäneen kansanedustaja Hanna Räsäsen mukaan selonteon eduskuntakäsittelyssä on tarvittaessa tarkennettava Suomen linjaa.
Vasemmistoliiton Timo Furuholmin mukaan puolustusvaliokunnan on nyt oltava hereillä ja analysoitava muuttunutta maailmantilannetta mietinnössään, sillä selonteko jättää sen hänen mukaansa tekemättä.
Häkkänen: ”Onko joku oikeasti lähdössä syvävirtoja muuttamaan?”
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan selonteko ei kuitenkaan ole ehtinyt vanhentua.
– Kaikki selonteon linjaukset ovat juuri niitä asioita, joita meidän tulee tehdä tässä tilanteessa. Entistäkin painokkaammin ja tehokkaammin, Häkkänen sanoi.
Suomi ajaa Häkkäsen mukaan Naton ja eurooppalaisten maiden puolustuskyvyn vahvistamista sekä pyrkii syventämään Yhdysvaltain puolustusyhteistyötä.
Hän muistuttaa, että Suomi on tehnyt Yhdysvaltojen kanssa puolustusyhteistyötä 35 vuotta.
– Kaikki me olemme samaa mieltä valtavasta kansainvälisen politiikan kohinasta, pinta-aallokosta. Mutta onko joku oikeasti lähdössä näitä syvävirtoja muuttamaan. Näitä on nyt vuosi yhdessä valmisteltu.
Häkkäsen mukaan Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth on kahdenvälisessä keskustelussa vakuuttanut sitoutumista Natoon ja kahdenväliseen puolustusyhteistyöhön Suomen kanssa.
– Euroopassa Nato-maiden pitää jatkossa tehdä itse enemmän, ettei amerikkalainen veronmaksaja maksa niin paljon, Häkkänen sanoi.
– Pää kylmänä, käydään nämä valiokunnassa tarkasti läpi vielä.
Harjanne: ”EU:n yhteisvelkaa ei pidä torjua”
Kansanedustaja Jari Ronkainen (ps.) painotti, että EU:n puolustusyhteistyön syventäminen on tärkeää, mutta sen ei tule koskaan korvata Nato-yhteistyötä tai kansallista päätäntävaltaa puolustusasioissa.
– EU:n rahoituksesta ei voi myöskään aloittaa keskustelua, ennen kuin on keskusteltu Euroopan puolustuksen sisällöstä. Meidän on varmistettava, että hyödymme kaikista EU-ratkaisuista, Ronkainen sanoi.
Myös vihreiden Atte Harjanteen mukaan eurooppalaista yhteistyötä on syvennettävä ja puolustusteollisuutta nostettava ylös. Yhteistä rahoitusta on koottava ja hankintoja ja tuotantoa järkeistettävä.
– Yhteisvelkaa ei pidä torjua, se on luonteva keino rahoittaa tämän tyyppinen projekti, Harjanne linjasi.
RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson painotti eurooppalaisen yhteistyön lisäksi myös yhteistyötä muiden Pohjoismaiden, Baltian maiden, Iso-Britannian sekä Yhdysvaltain kanssa.
Kopra: Jalkaväkimiinojen käyttöä on arvioitava
Kansanedustaja Sari Tanuksen (kd.) mukaan Suomen on osoitettava EU:ssa esimerkkiä nopeasta päätöksenteosta ja riittävästä panostuksesta puolustukseen.
– Panostuksia materiaali- ja ammustuotantoon pitää kasvattaa niin nopeasti kuin mahdollista. Puolustusteollisuuteen ja uuden teknologian asejärjestelmien kehittämiseen on osoitettava riittävä rahoitus, Tanus linjasi.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jukka Kopran (kok.) mukaan Venäjän hyökkäyssota on myös osoittanut, että jalkaväkimiinat ovat tehokas osa puolustusta.
– On tärkeää, että niiden käyttöä arvioidaan huolellisesti ja realistisesti. Suomen on oltava valmis hyödyntämään kaikkia keinoja, jotka parantavat puolustuskykyämme.
Puolustusselonteko etenee seuraavaksi eduskunnan valiokuntien käsittelyyn.